Kultainen keskinkertaisuus
| Kultainen keskinkertaisuus. Kirjoittanut Robert Seidel |
| Suom. Hilja Pärssinen. |
- Oi armas keskinkertaisuus
- niin laajalla on kotis pielet.
- Ja ylistykses ain’ on uus
- ja joukkos valtaa kaikki mielet.
- Oi armas keskinkertaisuus
- on valtas’ suur’ kuin avaruus.
- Oi armas keskinkertaisuus
- sä ostolemmen hempukkainen,
- ei elon taistot, riehakkuus
- häiritse lepoasi vainen.
- Syvyydet taiston kuohujen
- ne vältät, taiten kierrellen.
- Märehtii keskinkertaisuus
- viisasten jätteet, tallaa oraan.
- Ja hengen jano, joustavuus
- sen eessä hukkuu multaan, soraan.
- Ja kirjaimista saivartaa
- sen mielestä on nokkelaa.
- Oi armas keskinkertaisuus,
- on vieras sulle yhteistunto
- ja liiallista toveruus
- ja mielen ylevyys ja kunto.
- Jos etees sattuu puhdasta,
- et pelkää sitä tahria.
- Kultainen keskinkertaisuus
- vihassa, lemmessäkin heikko.
- On kurjaa poves onteluus
- jonk’ yksin kateuden peikko
- on vallannut, ja tyhjyyttä
- on surus’, ilos’ helinä.
- Kultainen keskinkertaisuus
- mi suurta, siihen iskit nuolen.
- Sun kylvöäsi katkeruus.
- Ja jalot riennot alle huolen
- hukutit. – Itse alhaisuus
- oot armas keskinkertaisuus.
Lähde: Punainen lippu: vihkonen runoja. 1910. Suomenteli Hilja Liinamaa. Savon työväen sanomalehti- ja kirjapaino-osuuskunta r. l., Kuopio.