Kullan kuva

Kullan kuva. Kirjoittanut Esa Paavo-Kallio

Tyttö lapsi toisten parvessa

Vakain istuu, kaunis, kukkea.

Opettaja häntä lähestyy,

Neuvoo, syleilee,

Sitten painaa lapsen otsahan

Tuntehikkaan suudelman.

Poijes kääntyy, salaa liinallaan

Kävellessään pyyhkii kasvojaan,

Hyräelee surulaulelmaa,

Tyttöön katsahtaa,

Tuolillensa istahtavi niin,

Päänsä nojaa käsihin.

Tuttu kuva pyrkii mullastaan

Häiritsemään hänen rauhoaan;

Vuosia jo vaikka maannut on,

Nousee toisinaan;

Nyt sen taasen kävi nostamas

Tyttö seitsenvuotias.

Lähde: Paavo-Kallio, Es. 1886: Honkakannel 1: kielten viritys. Oulu.