Kulkurin surulaulu

Kulkurin surulaulu. Kirjoittanut Eero Eerola

Ja siitä sen tietää, kenenkä poian

sydämess’ on suru,

kun korva sen ei kuule ja silmä ei näe

ja outo on lemmen muru.

Ja tuosta sen tuntee sen sydämen haavan,

vaikkei se verta vuoda,

kun silmän on sammunut sininen loiste

ja jano on viinaa juoda.

Ja murhe se vie mua paikasta paikkaan

ja aina on polku eessä,

vain yksi on lohtu: mun haudallani

ei seisota silmät veessä.

Lähde: Eerola, Eero 1916: Lauluja ja runoja. Arvi A. Karisto, Hämeenlinna.