Kulkija.

Kirjoittanut Samppa Luoma


Hän yksin kulkee ja kujertaa –
niin outo on elämän määrä,
ei tiedä, mi tie on oikeaa,
ei tiedä, mikä on väärä.
Hän etsii onnea seasta sumun,
hän kuulee
ikihonkien humun humun –
Niin tuimasti mierolla tuulee.
Jos löytäisi sylin
hän sykkivän
ja leimuvan kotoisen valkeen,
niin sauvasta laittaisi palkeen
ja kääntyisi mierolle kylin.
Vaan tuimasti mierolla tuulee
ja suran on sakea ja sankka,
ja kulkija soittoa kuulee,
sitä humisee hongikko vankka.
Hän etsii, etsii seasta sumun,
vaan mitä –?
Ei tiedä hän tietä –
Tuolla onko se länsi vai itä?


Lähde: Luoma, Samppa 1900: Laulurunoja. Antti Hautala, Kokkola.