Kukan kuolo
Kukan kuolo. Kirjoittanut K. F. Wahlman |
- Kukka kasvoi penkarella,
- Aamupäivän lehotti.
- Karhu talsi kankahalla,
- Kukkasenki tallasi.
- Kukkaa surin, sääli tuli:
- Miks’ hän syyttä tallattiin?
- Tuttavalta sanan kuulin:
- Maailmass’ on tapa näin:
- Vaikka kukka lavassansa
- Katso’ia huvittaa,
- Huutaa poika innossansa:
- Ei hän siinä loistaa saa.
- Taittaa kukan säälimättä,
- Surman hälle toimittaa;
- Katso’ille huolen jättää,
- Elon siltä lopettaa.
Lähde: Sanomia Turusta 24.4.1880.