Krookus

Kirjoittanut Saima Harmaja


Krookus-pienokainen ruukussaan
avaa kullanpunakellojaan
vasten ihaninta tulta päivän,
niinkuin lapsi hento, hymysuu
joskus leikistänsä unohtuu
lattialle nähden kultahäivän;
heleätä juovaa silittäin
suoraan aurinkoon hän kääntyy päin,
pienet kasvot kaivaten sen paloon.
Yli lapsen, kukan kultapään
tulisesti kylvää liekkejään
kevät, nostaen maan taimet valoon.


Lähde: Harmaja, Saima 1937: Kaukainen maa: runoja. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo.