Kouluhallituksen kiertokirje lipun käsittelystä
K i e r t o k i r j e valtion oppikoulujen rehtoreille, Jyväskylän kasvatusopillisen korkeakoulun, seminaarien, yksityisten oppikoulujen ja aistivialliskoulujen johtajille sekä kansakoulujen tarkastajille.
Kouluhallitus lähettää oheisesti lippumenoja koskevat ohjeet opettajakuntien tietoon saatettaviksi ja asianomaisissa tilaisuuksissa käytäntöön otettaviksi.
Lippuotteet ja kunnianteko.
L e p o. Komennolla "lepo" asetetaan lippu pystysuoraan asentoon vartalon oikealle puolelle, kenkäin (lipun varren alapää) maahan oikean jalkaterän viereen sen oikealle puolelle. Alasojennetulla oikealla kädellä pidetään lipun varresta kiinni luonnollisella otteella (peukalo varren takapuolella, käden selkä etuoikeaan).
L i p p u v a r t i o (lipunkantaja ja 2 lipunvartiaa) seisoo aina asennossa. Komento "lepo" koskee vain lippuotteita.
A s e n t o. Komennolla "asento" nostetaan lippu pystysuoraan vartalon eteen sen keskikohdalle. Lipun varresta pidetään kiinni molemmin käsin, vasen käsi noin olkapäiden korkeudella, oikea käsi vasemman alapuolella n. 1–2 kämmenleveyden päässä kenkäimestä. Kun käytetään vasemmalla olalta oikealle kyljelle ripustettua lipun kannatinta, on kenkäin kannattimen tupessa ja oikea käsi kiinni vasemmassa sen alapuolella. (Yleensä on kannettavaa lippua varten hankittava kannatin).
M a r s s i. Komennolla "tahdissa – mars" kannetaan lippua 2:n kohdan mukaisesti.
K u n n i a n t e k o.
a. Paikalla. Komennolla "asento; katse oikeaan (vasempaan) – päin" lipunkantaja komennon valmistusosalla kääntyy etuoikeaan ja komennon käskyosalla laskee lipun hitaasti alas etuvasemmalle, pitämällä lipun varren kohtisuorassa rintamalinjaa vastaan, kunnes se on kallistunut runsaasti 45 astetta (lippu ei saa koskettaa maahan). Vasen käsi siirtyy vartta pitkin viistoon alas etuvasempaan, jotta käsivarsi ojentuu suoraksi ja oikea käsivarsi ojennetaan myötäillen alas. (Lipun ollessa kannattimessa kenkäin pysyy jatkuvasti tupessa ja oikea käsi siirretään lähelle kenkäintä). Katse on lippua kohden suunnattuna.
Kunnianteon päätyttyä nostetaan lippu hitaasti entiseen asentoon ja lipunkantaja kääntyy etuvasempaan.
b. Marssittaessa. Kunnianteko suoritetaan siten, että lippu lasketaan 6 askelta ennen kunnianteon kohdetta hitaasti eteenpäin edellisessä kohdassa esitetyllä tavalla (ilman käännöstä). Kun lipunkantaja on mennyt kohteen ohi, nostetaan lippu takaisin marssiasentoon.
Lippuvartio ei tee kunniaa eikä vastaa kunnianosoitukseen.
c. Kunnianteon kohteet.
1. Valtion lippu tekee kunniaa:
- - valtion päämiehelle,
- - kansallislauluja esitettäessä,
- -hautaussaatossa olevalle vainajalle ja
- - vainajaa siunattaessa ja hautaan laskettaessa.
2. Muut liput tekevät kunniaa:
- - valtion päämiehelle,
- - kansallis- tai maakuntalauluja laulettaessa,
- - Suomen valtion tai kansallislippua salkoon nostettaessa tai siitä laskettaessa,
- - hautaussaatossa olevalle vainajalle ja
- - vainajalle haudalla omaa seppeltä laskettaessa.
H a r t a u s t i l a i s u u s. Hartaustilaisuudessa asetetaan kenkäin maahan jalkaterien väliin (oikean jalkaterän sisäpuolelle), minkä jälkeen lippu kallistetaan koukistetun vasemman käden kyynärtaipeeseen. Oikea käsi on alas ojennettuna.
Rukouksen ajaksi tartutaan oikealla kädellä lipun varteen ja kallistetaan lippua, kenkäimen pysyessä paikoillaan, suoraan eteenpäin niin paljon, että käsivarsi suorenee ja vasen käsi lasketaan alas. Rukouksen päätyttyä lippu viedään edelliseen asentoon. Suoritus tapahtuu kehoituksella "rukoilkaamme".
Lipun esiintyminen.
Lippua käytetään:
a.
- - juhlajumalanpalveluksissa,
- - kunniakäynneillä haudoilla ja hautaustilaisuuksissa,
- - suurissa juhlissa, joissa suoritetaan juhlamarsseja, katselmuksia, lippujen vihkimisiä tms. ja
- - muissa johdon erikseen määräämissä tilaisuuksissa.
b. Lippu voidaan myös lippuvartion saattamana tuoda suurempiin vakavahenkisiin sisäjuhliin korostamaan juhlatunnelmaa. Tällöin suoritetaan lipputervehdys komennolla "huomio", jolloin lippuvartion tuodessa lipun katsomon eteen kunniapaikalle yleisö nousee seisomaan. Yleisö istuutuu jälleen, kun lippu on laskettu lepoasentoon tai kun se lippuvartioineen on siirretty määrätylle kohdalle esiintymispaikalla (tavallisesti katsomosta nähden vasemmalle puolelle) tai kun se on kiinnitetty sitä varten varattuun telineeseen pystysuorasta tasosta n. 20–30 asteen vinoon asentoon. Kahdessa ensimmäisessä tapauksessa lippuvartio jää lipun luo; viimeksimainitussa tapauksessa lippuvartio poistuu. Lippua poistettaessa tervehditään sitä jälleen ylös nousemalla. Lippu siis viedään juhlasta pois ennen yleisön poistumista.
Lippuvartiota on tarpeen mukaan ohjelman suorituksen lomassa vaihdettava.
c. Maakunta-, koulu- ym. liput esiintyvät juhlamarsseissa, kunnianosoituksissa ja juhlissa sopivaa kantokokoa olevan Suomen kansallislipun jälessä tai heraldisesti sen vasemmalla puolella.
Lipputervehdys.
Ulkojuhlissa, leireillä, harjoituspäivillä, kursseilla ja muissakin erikoistilaisuuksissa suoritetaan valtio- tai kansallislippua salkoon nostettaessa ja salosta laskettaessa kunnianosoitus lipulle, lipputervehdys.
J ä r j e s t ä y t y m i n e n. Suuremman joukon järjestäytymismuoto lipputervehdyksessä on avoneliö siten, että lippusalko on neliön avoimen sivun keskustassa. Osanottajat ovat joukon suuruudesta riippuen pari-, kolmi- tai neliriveissä.
Pienempi joukko järjestäytyy pari-, kolmi- tai neliriviin lippusalon eteen n. 10–20 m päähän siitä, rintaman keskusta salon kohdalla.
L i p u n n o s t o. Lipun nostajat, joita on kaksi, lipunkantaja ja varsinainen lipun nostaja, lähetetään lippuineen lippusalon luo sen verran aikaisemmin, että he ovat valmiina paikoillaan joukon saapuessa. Asetuttuaan paikoilleen lippusalon luo sen molemmin puolin vastapäätä saapuvaa joukkoa, nostaja vasemmalle ja kantaja lippuineen oikealle puolelle, nostaja kiinnittää nostonuoran lipun renkaaseen ja lipun nuoran laskunuoraan. Joukon järjestyttyä paikoilleen johtaja komentaa "asento; katse lippuun – päin", jolloin nostaja hitaasti ja yhtäjaksoisesti vetää lipun salkoon kantajan pitäessä laskunuoraa sopivan kireällä ja kaikkien läsnäolevien katseiden seuratessa lippua. Kun lippu on vedetty salon huippuun, nostaja kiinnittää nuorat jääden senjälkeen kantajan kanssa asentoon paikoilleen (tai astuen kolme askelta taaksepäin). Johtajan käskyllä "lippulaulu" lauletaan se asennossa seisten ja katseiden ollessa suunnattuina lippuun (päivittäin toistuvassa lipun nostossa esim. leireillä johtaja määrää, milloin lippulaulu lauletaan; tämä tapahtuu ainakin ensimmäisessä ja viimeisessä nostossa). Laulun päätyttyä johtaja komentaa " katse eteen – päin" ja ellei muita menoja seuraa "käännös oikeaan (vasempaan) – päin; tahdissa – mars", jolloin poistutaan johtajan määräämään suuntaan. Lipun nostajat poistuvat viimeiseksi liittyen poistuvaan rivistöön.
L i p u n l a s k u. Lipun laskua varten järjestyvät lipunlaskijat (so. edellämainitut lipun nostajat) ja joukko lippusalon luo samalla tavalla kuin edellä on selitetty. Johtajan komennettua "asento, katse lippuun – päin" lipunlaskija, irroitettuaan nuorat kiinnityshaasta, vetää lipun verkalleen ja arvokkaasti alas kantajan pitäessä nostonuoraa kireällä ja kaikkien katseiden seuratessa lippua. Kantaja kokoaa lipun vasemmalle käsivarrelleen sitä mukaa kuin lippu laskeutuu sille tasolle (mikään lipun osa ei saa koskettaa maahan). Kun lippu näin on laskettu kantajan käsivarrelle, komentaa johtaja "katse eteen – päin; lepo". Senjälkeen lipunlaskijat irroittavat lipun ja taittavat sen kaksi kertaa pituus- ja kaksi kertaa poikkisuuntaan, jonka jälkeen kantaja ottaa sen näin laskostettuna käsivarrelleen. Johtajan komennettua "asento; käännös oikeaan (vasempaan) – päin; tahdissa – mars" poistutaan johtajan määräämään suuntaan. Lipunlaskijat poistuvat lippuineen suoraan lipun säilytyspaikkaan.
Lipun säilyttäminen.
Lippu on säilytettävä suojattuna. Kannettava lippu kääritään kokoon lipun varren ympäri; silkkilippua käärittäessä pannaan silkkipaperi kerrosten väliin. Irrallinen silkkilippu on säilytettävä rullalla. Suuremmat liput taitetaan kokoon edellämainitulla tavalla ja säilytetään niille varatuissa koteloissa tai laatikoissa. Lipun varsi säilytetään vaakatasossa sinne varatuissa kannattimissa.
Lähde muokkaa
- Kansallisarkistossa oleva kouluhallituksen kansanopetusosaston II arkiston sidos Dc:4 kiertokirjeet 1943–1944.