Kotoa miehelään lähtiessä

Kotoa miehelään lähtiessä Kirjoittanut Anna-Reeta Korhonen

Nyt minä nuorukainen

Lähden jo matkalle.

Siunaa nyt, Herra, kaikki

Ne tiet ja askelet,

Joita myöten aion käydä

Nyt tällä ehdolla,

Koska Herra minun salli

Ylkääni seurata.

Isäni iloinen maja

Täytyy nyt unhottaa,

Äitini suloinen syli

Pikaisesti vierottaa.

Siellä kauniisti kyllä kasvoin

Kuin oksa viinapuun,

Oli hyvä nukkua silloin

Hellän äitin lauleluun.

Nyt vaivanne suuret muistuu

Rakkaina mieleeni,

Kun valvoitte monta yötä

Vieressä kehtoni.

Monta kaunista päivää murhe

Se teiltä pimenti,

Monta hellää kyyneltä teiltä

Mun vuoti tähteni.

Jonka taivaan suuri Luoja

Runsaasti maksakoon,

Onnen ja siunauksen

Kaikissa lainatkoon!

Vielä taivaan perilliseksi

Minä teitä toivoisin.

Siell’ ompi vaivojen palkka

Kaikille runsahin.

Nyt hyvästi, hyvästi lausun

Jo tällä hetkellä

Ja rauhaa teille toivon

Tällä elämän retkellä.

Kiitos nyt teille olkoon,

Te rakkaat kuulijat,

Ja halpa palkinto teille

Kaikille, kalleimmat.

Nyt amen amen sanon

Nöyrästä mielestä

Ja hyvää yötä toivon

Kaikille yhteistä.

Nyt veisuni jo päättyy

Ja loppuu lauluni.

Juur vähäinen on tämä

Mun pieni veisuni.

Lähde: Lyytinen, Pentti ja Anna Reetta Korhonen 1961: Pentti Lyytisen ja Anna Reetta Korhosen runoja. Toimittanut Vihtori Laurila. Peuran museosäätiö, Rautalampi.