Kotoa miehelään lähtiessä

Kotoa miehelään lähtiessä

Kirjoittanut Anna-Reeta Korhonen


Nyt minä nuorukainen
Lähden jo matkalle.
Siunaa nyt, Herra, kaikki
Ne tiet ja askelet,
Joita myöten aion käydä
Nyt tällä ehdolla,
Koska Herra minun salli
Ylkääni seurata.
Isäni iloinen maja
Täytyy nyt unhottaa,
Äitini suloinen syli
Pikaisesti vierottaa.
Siellä kauniisti kyllä kasvoin
Kuin oksa viinapuun,
Oli hyvä nukkua silloin
Hellän äitin lauleluun.
Nyt vaivanne suuret muistuu
Rakkaina mieleeni,
Kun valvoitte monta yötä
Vieressä kehtoni.
Monta kaunista päivää murhe
Se teiltä pimenti,
Monta hellää kyyneltä teiltä
Mun vuoti tähteni.
Jonka taivaan suuri Luoja
Runsaasti maksakoon,
Onnen ja siunauksen
Kaikissa lainatkoon!
Vielä taivaan perilliseksi
Minä teitä toivoisin.
Siell’ ompi vaivojen palkka
Kaikille runsahin.
Nyt hyvästi, hyvästi lausun
Jo tällä hetkellä
Ja rauhaa teille toivon
Tällä elämän retkellä.
Kiitos nyt teille olkoon,
Te rakkaat kuulijat,
Ja halpa palkinto teille
Kaikille, kalleimmat.
Nyt amen amen sanon
Nöyrästä mielestä
Ja hyvää yötä toivon
Kaikille yhteistä.
Nyt veisuni jo päättyy
Ja loppuu lauluni.
Juur vähäinen on tämä
Mun pieni veisuni.


Lähde: Lyytinen, Pentti ja Anna Reetta Korhonen 1961: Pentti Lyytisen ja Anna Reetta Korhosen runoja. Toimittanut Vihtori Laurila. Peuran museosäätiö, Rautalampi.