Kotimainen laulu.
(Vecksell'in mukaan).
Kirjoittanut Josef Julius Wecksell
Suom. Rafael Laethén. Ruotsinkielinen alkuteos Fosterländsk sång.


Maa oma meill’ on, elontoivomme maa,
Jonk’ korvesta kuokkamme loi;
Se köyhä vaikk’ on, eikä loistetta ja’a.
Äidin lemmen, meill’ aina se soi.
Oi salli vaan, Herra, nyt ja e’es,
Ett’ aina sen muistaisi Suomen mies!
On kunnia meillä, sen kilvessä näy
Ei verta viattomaa;
Kuin talviyön liekki, mi taivolla käy,
Niin se puhdas on maineheltaan.
Oi salli vaan, Herra, nyt ja e’es,
Ett’ ois puhdas-kilpinen Suomen mies!
Ja laki meill’ on, kaksoissyntyhinen
Kanss’ uskomme Jumalaan;
Se aikoina vallan ja viekkauden
Yhä päässyt on vaurastumaan.
Oi salli vaan, Herra, nyt ja e’es,
Ett’ ois la’in vahtina Suomen mies!
Myös olemme kansa, jok’ urhoudellaan
On voittanut vapauden
Ja valpas on aattehin taistelemaan,
Kun vaan rauhan suo vihollinen.
Oi salli vaan, Herra, nyt ja e’es,
Ett’ ois maansa urhona Suomen mies!

ae–ae [Rafael Laethén].


Lähde: Koitar: Savo-Karjalaisen Osakunnan albumi. III. 1880. G. W. Edlund, Helsinki.