Kotikuusen alla

Kotikuusen alla. Kirjoittanut Samppa Luoma

Kotikuusen alle ma istahdin

kesäillan suussa jo muinen,

ja sinne se astu hiljalleen

yksi hieprukka hymysuinen.

Hän istui viereeni, vienoinen –

kaks last’ oli onnellista,

ne haastoi lapsuusonnesta

ja toiveista tulevista.

Vaan mitä me silloin mietittiin,

sen nurmikko yksin kuuli,

ja hiljaa humisi kuusipuu

ja lauloi illan tuuli.

Niin kauvan, kauvan me istuttiin.

Oli riemua nuorten usko.

Hän kotiinsa läks, minä maailmaan;

se elon oli aamurusko.

Lähde: Luoma, Samppa 1900: Laulurunoja. Antti Hautala, Kokkola.