Koskenlaskijan laulu

Koskenlaskijan laulu Kirjoittanut Valde Wikman

Koskien kuohussa venheeni vento

keikkuen, kiikkuen kiitää.

Ja kotia tullessa heilani hento

laulaen luokseni liitää.

Hei! Mitä siis huolin mä koskien Kalle

muuta kuin laulan ja lasken:

Hali-tuli tili-tali tuli-jali-jallaa

»Kintisen» kiljuvan kosken.

»Väärän» väylällä venheeni vento

kiviset louhikot väistää.

Ja murhemielen mun heilani hento

poveltani poies säistää.

Hei! Mitä siis huolin mä koskien Kalle

muuta kuin laulan ja lasken:

Hali-tuli tili-tali tui-jai-jallaa

Kemijoen kuohuvan kosken.

Kaikki nuo kosken mun venheeni vento

pienessä hetkessä pistää.

Ja laulaa, vaan laulaa mun heilani hento

ja muusta ei huoli mistään.

Hei! Mitä siis huolin mä koskien Kalle

muuta kuin laulan ja lasken:

Hali-tuli tili-tali tuli-jali-jallaa

»Valkoisen» vaahtovan kosken.

Aika mun venheeni virma ja vento

kuohujen keskellä kulkee.

Ja aina mun heilani hellä ja hento

leikkiä laskea julkee.

Hei! Mitä siis huolin1 mä koskien Kalle

muuta kuin laulan ja lasken:

Hali-tuli tili-tali tuli-jali-jallaa

»Usmanan» ulvovan kosken.

1928

Lähde: Rakettu on raudalla, tulesta on tuotu: Neuvosto-Karjalan suomenkielistä runoutta vuosilta 1917–1940. 1976. Kokoelman laatineet ja toimittaneet T. Summanen ja A. Mishin. Karjala-kustantamo, Petroskoi.