Korkeimman hallinto-oikeuden päätös esteellisyydestä
11 (2801) Nimismies oli ylikonstaapelin OK 13 luvun 1 §:ssä tarkoitettuna vastapuolena ja julkisena vihamiehenä esteellinen ratkaisemaan kysymyksen siitä, oliko ylikonstaapeli syyllistynyt sellaiseen menettelyyn, josta hänelle oli annettava PoliisiA 92 §:n nojalla rangaistus. (3209/32/79)
Kärkölän piirin nimismies Juhani Kalervo S. antoi 28.6.1978 tekemällään päätöksellä PoliisiA 25[1] ja 92 §:n[2] nojalla ylikonstaapeli Seppo Tapani V:lle varoituksen, koska V. oli 22.6.1978 kieltäytynyt noudattamasta nimismiehen antamaa käskyä mennä laittamaan ylleen virkapuku. Lisäksi nimismies S. antoi 30.6.1978 tekemällään päätöksellä PoliisiA 92 §:n nojalla V:lle varoituksen, koska V. oli 22.6.1978 poistunut työvuorostaan 2½ tunnin ajaksi ilman lupaa. – V:n valitettua sanotuista päätöksistä Hämeen LO 1.6.1979: V. oli 22.6.1978 jättänyt noudattamatta nimismiehen määräystä mennä vaihtamaan ylleen virkapuku, mitä pukua hän PoliisiA 93 §:n[3] mukaan oli ollut velvollinen käyttämään viran toimituksessa, sekä samana päivänä poistunut etukäteen vahvistetun työtuntijärjestelmän mukaisen työvuoronsa aikana työstään noin 2½ tunnin ajaksi säännölliseen sosiaalivakuutustoimikunnan jaoston kokoukseen Lahteen ilmoittamatta siitä esimiehelleen ja saamatta häneltä siihen lupaa. V. oli edellä kerrotuin tavoin syyllistynyt ylikonstaapelin toimessaan sellaiseen laiminlyöntiin ja virheeseen, jota tarkoitetaan mainitun PoliisiA 92 §:ssä. Tämän vuoksi LO katsoi, ettei ollut esitetty syytä muuttaa nimismiehen valituksenalaisia päätöksiä muulla tavoin kuin että V:lle hänen sanotusta menettelystään annetut kaksi varoitusta muutettiin toimessa tehdystä virheestä ja laiminlyönnistä annetuksi yhdeksi varoitukseksi. – V. haki muutosta. Nimismies S. antoi selityksen ja lääninasiamies lausunnon. – KHO 28.5. (V. E., M. M., E. Ro. ja Ma. L.): Asiakirjoista kävi V:n ja nimismies S:n välisten henkilökohtaisten suhteiden osalta ilmi, että V. oli tehnyt 31.5.1977 rikosilmoituksen S:n häneen kohdistamasta pahoinpitelystä. S. oli Hollolan KO:n 15.8.1979 julistamalla päätöksellä tuomittu sakkorangaistuksen[4] sanotusta pahoinpitelystä. Tästä oikeudenkäynnistä aiheutuneissa oloissa nimismies S. oli V:n OK 13 luvun 1 §:ssä[5] tarkoitettuna vastapuolena ja julkisena vihamiehenä ollut esteellinen käsittelemään ja ratkaisemaan kysymyksessä olevia kurinpitoasioita. Sen vuoksi KHO kumoten LO:n päätöksen kumosi ja poisti nimismiehen asiassa antamat edellä mainitut päätökset.
Lähde
muokkaaV. R. Rokka (toimittanut): Korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirja 1980, Helsinki 1981, nide A yleinen osa, osa II tietoja, sivut 77–78.
Huomautukset
muokkaa- ↑ Poliisiasetus (119/1969) 25 pykälä: Poliisimiehen on noudatettava niitä käskyjä, määräyksiä ja ohjeita, joita hänen esimiehensä toimivaltansa rajoissa antaa.
- ↑ Poliisiasetus (119/1969) 92 pykälän 1 momentti: Toimessa tehdystä virheestä ja laiminlyönnistä, joka ei ole sen laatuinen, että siitä on tuomioistuimessa syytettävä, sekä käytöksestä, joka on 26 §:n vastainen, voi nimittävä viranomainen, asianomaista kuultuaan, kurinpitotoimin rangaista toimenhaltijaa varoituksella tai sakolla. Suojelupoliisin päällikölle määrää mainitut rangaistukset valtioneuvosto. 2 momentti: Lääninhallitus, keskusrikospoliisin, suojelupoliisin ja liikkuvan poliisin päällikkö, poliisiopiston johtaja ja poliisipiirin päällikkö voi antaa varoituksen alaiselleen toimenhaltijalle, jonka ylempi viranomainen on toimeen nimittänyt.
- ↑ Poliisiasetus (119/1969) 93 pykälän 1 momentti: Ylipoliisipäälliköllä, poliisiylitarkastajalla, poliisitarkastajalla, apulaispoliisitarkastajalla, poliisipiirin päälliköllä, apulaisnimismiehellä, poliisiohjaajalla, kaupunkien poliisilaitoksien järjestyspoliisitehtävissä olevilla sekä nimismiespiirien ja liikkuvan poliisin poliisimiehillä tulee olla virkapuku. 2 momentti: Edellä 1 momentissa tarkoitettu poliisimies on virantoimituksessa velvollinen käyttämään virkapukua, mikäli virkatehtävän laatu tai muut syyt eivät toisin vaadi. 3 momentti: Erityisestä syystä poliisipiirin päällikkö voi määrätä, että muunkin kuin 1 momentissa tarkoitetun poliisimiehen on tilapäisesti käytettävä virkapukua. 4 momentti: Tarkemmat määräykset poliisin virkapuvusta ja sen käytöstä antaa siaäasiainministeriö.
- ↑ pitää olla sakkorangaistukseen
- ↑ Oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 1 pykälä: Jos kantaja tahi vastaaja tahtoo jäävätä tuomarin, tehköön sen siivosti, ja tuomari itse tuomitkoon siitä jäävistä. Nämä ovat lailliset jäävit: kun tuomari on jommankumman kanssa sellaisessa sukulaisuudessa tahi lankoudessa, jossa avioliitto Naimiskaaren 2 Luvun mukaan ei ole luvallinen, siihen lukien myös hänen serkkunsa sukulaisuuden, vaan ei lankouden kannalta; taikka kun tuomari on hänen vastapuolensa tahi julkinen vihamiehensä; taikka kun tuomarilla tahi hänen nyt mainituilla sukulaisillansa on siinä asiassa osa, tahi kun heillä on siitä erinomaista hyötyä tahi vahinkoa odotettavana; taikka kun hän toisessa Oikeudessa on ollut samassa asiassa tuomarina, tahi on siinä ennen ollut asianajajana tai todistajana, tahi kun hän ennen, jonkin Oikeuden tahi kuninkaan käskynhaltijan käskyläisenä, on päättänyt jotakin siihen asiaan kuuluvaa; taikka kun hänellä itsellänsä on samanlainen asia toisessa Oikeudessa. Jos tuomari tietää sellaisen jäävin itseänsä vastaan olevan, vaikka ei riitapuolella ole siitä tietoa, niin astukoon itsestänsä pois Oikeudesta.
- Asianosaisten sukunimestä on tallennettu vain alkukirjain. Lähteessä sukunimet ovat kokonaisina.
Lyhenteet
muokkaa- KHO = korkein hallinto-oikeus
- KO = kihlakunnanoikeus
- LO = lääninoikeus
- OK = oikeudenkäymiskaari
- PoliisiA = poliisiasetus