Korkeelle, korkeelle, keinut ja kiikut!

Korkeelle, korkeelle, keinut ja kiikut! Kirjoittanut Eero Eerola

Korkeelle, korkeelle, keinut ja kiikut,

kaunis on taivas, ihana maa,

valkean yöhyen suuret roihut

uhrisavua suitsuttaa,

tarjoo nuori ja hilpeä kansa

uhrinsa kauniin jumalilleen,

korkeelle, korkeelle, keinut ja kiikut,

juhannusvalkeat valloilleen!

Luonto on vehmas ja kukkia täynnä,

lempensä leikkiin se unhoittuu,

ruistähkä heilimähetkessä keinuu,

tuhlaa tuoksuja pihlajapuu,

valvovat yön yli auringon lapset,

autuus, ah, helmassa auringon,

maan sulotyttären keltakultahapset

ilon ikihelmillä kastettu on.

Lähde: Eerola, Eero 1916: Lauluja ja runoja. Arvi A. Karisto, Hämeenlinna.