Korjuun tunnit

Korjuun tunnit Kirjoittanut Kaarlo Sarkia

Oi varstan kalke, humu puimakoneen

ja peltotieltä elokärryin jymy,

en teitä kuullut ole päivään moneen!

On huulilleni jähmettynyt hymy.

On niinkuin vasta heräisin ma siihen,

kun kuulen miesten huudot luota riihen,

niin soi ne helähdyksin teräskirkkain.

Jo laannut soitanto on kedon sirkkain,

ja lehdon siivekkäiden orkesteri

on hajaantunut. Hiljaisuus ja sumu

pian tienoon piirittää, ja tyyntyy veri.

Syysaamuun kiirii puimakoneen humu,

se vonkuu, keinuu, huokaa kumeasti,

ja suviöistä humaltuneen pääni

ja sydämen, mi nautti sokeasti,

syysvaloon herättää tuo syksyn ääni.

Näin tyynesti en nähnyt päivään moneen.

Oi korjuun tunnit, humu puimakoneen!

Lähde: Sarkia, Kaarlo 1931: Velka elämälle: runoja. WSOY, Porvoo.