Kondottieri

Kondottieri. Kirjoittanut Hjalmar Procopé

Suomentanut Osku Velho.

Hän eess’ oli Pisan raadin,

ja tuomion ennalta ties:

»Nyt totuus virka, sen vaadin,

laki tuomitsee sun, mies!

Sinä kavalsit, kunniaton,

pyhän Pisan raatia,

on tuomari lahjomaton,

laki tunne ei armoa.»

Yli salin hän silmäsi, kättä

taa köyttyä puisti: »Te

mua syytätte!» pelkäämättä

hän huudahti raadille.

»On rikkomus muka suuri,

jos oikein ymmärsin –

Kamakauppiaat, niin juuri:

minä teidät kavalsin!

En lammaskarsinoista,

vaan aroilta saavuin ma,

sana suussani tietää toista

kuin teidän huulilla!

Laki teill’ on käskein ja kieltäin,

mua ei sido sellainen,

ma noudatan omaa mieltäin,

ketä tahdon, ma palvelen.

Lain teillenne laaditte, joskaan

se muita ei velvota;

oman lakini ma täytän: koskaan

en itseäin kavalla.

Lakin’ kuuluu: aikaa on vähän,

elo peliin siis, sota soi!

Kuin naisesta isketähän,

sä iske ja voita, min voi!

Sama tuo, kun säilät soittaa

ja pään yli tanssii nuo,

Vicentsa vai Pisako voittaa

ja kummalle iskun suo.

Teille nauramatt’ olla en malta,

itse oon esivaltanain,

mun on tuomita, päästää valta,

se on uskollisuuteni vain.»

Lähde: Velho, Osku 1922: ”Umpimähkään”: O. Velhon elämäntyön pirstaleita. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo.