Kompia

Kompia. Kirjoittanut Lauri Ekberg

Huhu.

”On Kalle kihloissa”, niin hoettiin,

”Hän usein saapi kirjeen kullaltaan”.

Ei kauvan kestä, kun jo tiedettiin:

”On Kallen kulta – kullan karhu vaan”.

Logiikkaa.

Jussi kun joltakin kuul’: – nerot juoppoja on useammat,

Miettivi: ”enköhän vaan oo minäkin neromies”.

Kieliriita.

”Voi tuhat! mistä tullut

On kurjuus maamme tään?

Jo lapsetkin kuin hullut

Kinaavat kielestään”.

Näin ärjyi, päässä hapset

Pystyssä, ukko N,

Kun kuuli, mikä lapset

Sai syömään riidellen.

Mut leppyy ukon mieli,

Suu hymyyn vetäytyy,

Kun huomaa: – lampaan kieli

Ol’ lasten riidan syy.

L[auri]. O[lli]. E[kberg].

Lähde: Koitar: Savo-Karjalaisen Osakunnan albumi. IV. 1885. Savo-Karjalaisen Osakunta, Helsinki.