Kolme mustalaista
Kolme mustalaista Kirjoittanut Nikolaus Lenau |
- Kolme mustalaista ma näin
- yönpidoss’ ahteen alla,
- kun pyrin vaivalla eteenpäin
- hietikkö-kankahalla.
- Yksi istui varjossa puun,
- vingutti viulun-moista;
- soitteli säihkeessä illansuun
- kiihkeää lauleloista.
- Toinen piippu hampaissaan
- seurasi sauhua silmin,
- tyytyväisnä, kuin onnet maan
- kaikki ois löytänyt ilmin.
- Kolmas nukkua maiskottaa,
- puussa symbaali huiskii.
- Kieleen tuulonen soinnut saa,
- mieleen unta ne kuiskii.
- Vaatteet heillä on ryysykkäät,
- kirjavat paikat vilkkuu;
- mutta vapaina uhmapäät
- kohtaloitakin ilkkuu.
- Kaikissa näin, miten mailmanlois,
- kun elo yöhön hiipi,
- sauhutti, nukkui, soitti sen pois, –
- kaikkea halveksiipi.
- Kauan taakseni vilkaisin
- mustalaisihin noihin,
- kulmiin tummanruskeihin,
- mustiin hiuskiharoihin.
Lähde: Juva, Valter 1926 [1916]: Sata runoa: valikoituja maailmankirjallisuudesta. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo.