Kirous (Pennanen)
Kirous. Kirjoittanut Ain’Elisabet Pennanen |
- Jos olisin voinut pelastaa sinut kauneuteen,
- erilaiseen kuin mun,
- pisar viimeinen vaikk’ olis vuotanut,
- sinä olisit saanut ruusut,
- kukkaset kuninkaallisen sydämen.
- Minä olisin sinusta tehnyt sen jumalan,
- joka suudeltuaan saa mennä,
- luoden vielä hohteen
- elon illan pitkiin hetkiin..
- Neron ikuisesti kahlimaton käynti,
- älköön nainen sille este olko.
- Sen tiedät,
- tän ansaitsitko?
- Vaiko poltinmerkin
- pööbel-otsallesi,
- halpa, hillitön lurjus,
- jonka askeleista nousee inha löyhkä,
- yhtä myrkkyinen,
- kuin ruttoon kuolleen koiran raadon,
- jota suuri päivyt kultaa.
Lähde: Pennanen, Ain’Eliisabeth 1907: Tschandalan vanki. Otava, Helsinki.