Kirje Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralle
| Kirje Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralle Kirjoittanut Pentti Lyytinen |
Enämmän Kunnioitettava, Ja enemmän Rakastettava Seura Kuin Minä Ymmärrän!!!
Tässä Langee Yksi Sydän, Ja yksi Sielu Teidän Korkijan, Teidän Kunnioitettavan, Teidän Rakastettavan, Ja Teidän Yhteistä parasta tarkoittavaisen Istuimenne eteen. Siinä Kaikkein Syvimmässä Nöyryydessä, Ja Nöyrimmässä Kiitollisuudessa, Joka en Säätyni puolesta olis Sovelijas Omalla Kädelläni Kirjoittamaan Sillen Halvimmallengaan Sääty perssounallen, Ja Sitä vähemmän lähestymään Teidän Suurta istuindanne: Waan Se rakkaus Joka on Syttynyt ja palaa Minun Sydämmessäni ei ole andanut minullen rauhaa ennen Kuin Minä Saan Sen tiettäväksi tehä, Ja Muutaman Kiitos Sanan Sanoa Teidän Suuren Istuimenne eissä.
Jumalan armosta, Jollen olkoon ylimmäinen ylistys, Koitos, Ja, Kunnija Aluttomasta ijankaikkisuudesta, Niin loppumattomaan ijankaikkisuuteen. Ja Korkijasti Kunnijoitettavain Esi Miesten toimesta, Ja ahkeruudesta Lämpimästä, Ja rakkaasta Sydämmestä, On Yksi ihana aamurusko Koittanut Ja levittänyt Siipensä Meidängin Syngijän Savoin Maamme äärillen, Vähäsijäkin velijä, Ja huonojakin Omaisija muistavaisista Sydämmistä. Joka ikään Kuin ilmoittaa Ja tietä andaa että ehkä Se ilon auringo Nousee tämän Koiton perästä meidän Lapsillemme, Jonga päällen Kunnijoitettavat Isät Niin paljon työtä tekevät. – Kiitoksia paljo enämpi Kuin tässä näkyy. Sen minulta Ansaitsemattoman Kunnijan eistä, Jonga Seura on minullen lähettänyt. Tässä minä nyt olen. Engä ansaitse, engä myös tahoi Suurempata Nimee, Kuin Jos Saisin olla Se pienin varvas Siinä Kauniissa ruummiissa. Ja Sekin on Jo minullen Suuri Kunnija. Taivaan Herra, Joka tekee Suurija töitä nöyräin Kautta, Hän perustakoon patsaita, Ja vahvistakoon pilaria Siinäkin yhteistä parasta tarkoittavaisessa rakennuksessa. Siunauksen Jumala. Siunatkoon Teidän työnne ja Kirkastakoon Teidän Istuimenne, että Se olis niin kuin palavainen Ja paistavainen Kynttilä, Ja niin kuin yksi tuli Patsas Jonga Valossa Kaikki pimijätkin asijat valkeudeen tulis ja Kirkastuis.
Lähde: Lyytinen, Pentti ja Anna Reetta Korhonen 1961: Pentti Lyytisen ja Anna Reetta Korhosen runoja. Toimittanut Vihtori Laurila. Peuran museosäätiö, Rautalampi.