Kirje Amerikasta (1890)
| Kirje Amerikasta Kirjoittanut Viktori Koski |
| Julkaistu alun perin: Suomalainen, 3.11.1890, nro 88, s. 3. Artikkelin verkkoversio. |
Negaune 20 p. Syysk. 1890.
Kesä on meillä ollut hyvin lyhyt tällä paikkakunnalla. Kevät oli pitkä ja kylmä. Kesäkuussa oli jo vähän lämpimämpi, että tavallisesti tarkeni. Nyt on taas pitkä ja pimeä syksy tullut meidän vieraaksemme.
Suomesta on tullut useita kansalaisia tänä kesänä tänne onneansa etsimään täällä vieraassa maassa. Toivon että he sen löytävät. Mutta tahtoisin kuitenkin huomauttaa, että raskaalla työllä on täällä leipä ansaittava. Mutta jokaisesta itsestään paljon riippuu onnen saanti, niinkuin sananparsikin sanoo, että jokainen on oman onnensa takoja.
Täällä Negaunessa on parikymmentä ”rauta-mainia”, joissa tehdään työtä yötä päivää, toinen viikko yöllä toinen päivällä. Palkat ovat tavalliset ja työn saanti on ollut hyvä.
Suomalaisia on tässä kaupungissa noin tuhannen hengen paikoille. Ne ovat enimmäkseen köyhiä, ani harva vaan on rikas. Mutta minun ajatukseni on, että se, jolle Luoja on terveyttä antanut, on syyttä täällä köyhä. Mutta köyhänähän se pysyy, joka rahansa ”saluuniin viepi.”
Surkuteltava asia on, että niin moni suomalainen täällä viepi kovalla työllä hankkimansa kolikat ”saluunistein” rautakaappiin ikuista korkoa kasvamaan tai nauttii ilolientä usein niin suurella mitalla, ettei isänsä nimeä muista. Nämä ”onnen-etsijät” saavat pian ”jängi”-poikain talossa onnen hetkiä viettää.
Viktori Koski.