Kirje Amerikasta (1877)

Kirje Amerikasta

Kirjoittanut Anonyymi
Julkaistu alun perin: Pohjois-Suomi, 21.3.1877, nro 22, s. 1. Artikkelin verkkoversio.


Kirje Amerikasta.

Calumet[1] Helmik. 12 p. 1877.

Ilmanala näillä tienoilla on aivan vaihettelevainen. Kesän aikana voipi esimerkiksi olla polttava kuumuus ja pari tuntia senjälkeen taas jäädyttävä kylmyys. Tuo vaihettelevaisuus seuraa tuulten suunnasta parhaastansa. Syksyllä taaskin ovat muutokset vielä tuntuvammat. Lumi lankee aivan jäätymättömän maan päälle, josta seuraa että keväällä lumen sulattua on maakin sula ja on täydellinen kesä muutamassa viikkokaudessa. Talvella on parhaastansa pyry-ilmat vallan päällä. Kovimmat tuiskut kestävät tavallisesti 3 vuorokautta. Silloin ei ole hupanen, ei ihmisillä eikä eläimillä. Lumi työnnäiksen jokaisesta ra’osta ihmisasuntoihin — ja siitä ei ole kysymystäkään, että tämän maan huoneissa ei olisi rakoja. Ulkoilmaan mentyä salpaa hengityksen tuo kova ja kylmä viima. Silloin tarvitsee jommoisetkin vaatteet, jos mieli voida pysyä vähänkin lämminnä. Kumma kyllä: täällä ei käytetä vaatetukseksi minkään-laisia turkiksia, vaikka luulisi noissa äärettömissä metsissä löytyvän kylläkin lämmin-karvasia eläimiä. Jos täällä näet pakkasen paukkuessa jollakin turkin päällänsä, niin voit olla vakuutettu siitä, että sekä turkin kantaja että itse turkkikin ovat kotosin Suomesta. Tämän ilman raakuuteen mahtaa olla sekin suurena syynä, että tätä niemekettä — nykyjään kanavalla saareksi eroitettu — ympäröivä ”Lake Superior” (Yläjärvi) on koko talven keskeltä auki.

Näillä tienoilla en tiedä tehdyn missäkään tarkempia ilman-alallisia tarkastuksia, jonka tähden en voi määrätä sinnepäinkään keski-oloja. Aivan harvoin näkee täällä ehkä lämpömittariakaan, barometerista puhumatta, joita en ole satunnaltakaan nähnyt. Mahtaa jollakin herralla nekin olla, mutta, minä kuin en ole ollut heidän kanssansa likeisessä yhteydessä, niin en ole tullut siitä sen viisaammaksi. Täällä ei siksi toiseksensa olekaan kovin monta, jotka tuommoisia asioita ehkä ymmärtävätkään tahi tahtovat edes ymmärtääkkään.

Kysyttäneen millä täällä eletään? Tähän on vastaus ehkä kummastuttava, kuin voidaan muka sanoa: ”kuparilla”. Sen saannista riippuu noin 18,000 ihmisen elämä. Kuparia kaivetaan tällä niemekkeellä noin 25:ssä eri kohdassa. Tulo ylipäätänsä on runsas. Toisissa paikoin on löydetty niinkin suuria kuparimöykkyjä, että niitä ei ole voitu saada mitenkään maan päälle, eikä ole voitu maan sisässä taas särkeä, vaan on täydytty jättää ne liikuttamatta. Vaski, joka on kiveen sekoitettu, eroitetaan siitä ensin hienoksi survomalla ja sitten vedessä huuhtomalla. Suuremmat möhkäleet laitetaan kokonaisina. Tavallisin kuletus-aika on kesällä; mutta köyhempäin komppaniain täytyy talvenkin aikana saada tavaransa mailman markkinoille. Kaikki nämä kaivannot ovat perustetut osakkeille; muutamat aivan pienille.

Suomessa ei voitaisi ajatellakaan, miten noiden kaivantoin tarkastus ja kirjain pitämis-hoito vaatii niin vähän työvoimia. Otamme esim. Calumet-Heklan kaivannon, siinä suhteessa tarkastaaksemme, jossa saanti nousee 1,300 tonniin kuukaudessa eli [S]uomen[huom. 1] rahassa 3,000,000 markkaan. Tämän komppanian toimessa työskentelee 3:men ja 4:jän tuhannen miehen välillä joka päivä. Tällä miesjoukolla on päämiehenä agentti, korkein paikalla oleva komppanian edustaja, 7 katteinia, työn perään katsojia, ynnä 3 clerkia, kirjan pitäjätä. Katteinit kaikki ovat itse olleet työmiehinä, joten he tuntevat kukin tarkoin toimitettavansa. Kerron oloja valaisevan pikkuisen seikan. Pari vuotta takaperin pani komppania viralta pois erään agentin, syystä, että hän kohteli työväkeä lempeän-puolisesti — muuta syytä ei ollut. Tuo entinen agentti tuli Franklinin kaivantoon ja rupesi pumpun käyttäjäksi, keskinkertainen työ kovuudeltansa, johon kuuluu 12 tuntia vuorokaudessa. Tätä teki hän viime kesän keskipaikoille. Muutamana päivänä sai hän sähkölennättimen kautta kutsumuksen yhteen uuteen kaivantoon agentiksi. Tähän hän mieltyi ja seuraavana päivänä hän oli agentti-toimissa.


  1. Tämä paikkakunta on Michigan vallassa, Yläjärven ympäröimällä niemekkeellä, 47° pohj. aste-levyllä.

Lisätyt viitteet

  1. Lähteessä: suomen