Kevät ja Kerttu
Kevät ja Kerttu. Kirjoittanut Immi Hellén |
- Kevät kuiskii: ma voiton saan,
- talven taittui jo valta.
- Heräs vuokko jo kotihaan,
- nousi hankien alta.
- Kohta tuoksuvi tuomenterttu,
- tullos leikkihin, pieni Kerttu!
- Kummut kultia täynnä on,
- kohta alamme karkelon.
- Suli kinos ja järven jäät,
- korsi kurkkivi maasta.
- Perhot, mettiset siivekkäät
- näin ne Kertulle haastaa:
- Etkös tunne? oon vanha tuttu,
- vaikka uusi on mulla nuttu.
- Käyös kanssamme leikkihin
- metsän suurehen salihin!
- Palas pääsky jo Pohjolaan,
- sorsa lammella soutaa.
- Sinipiikaset Kerttuaan
- kesälehtohon noutaa.
- – Siellä hetket ei haivu hukkaan,
- Kukat käärimme Kertun tukkaan.
- Sukat riisu ja kengät pois,
- kevyt karkelo silloin ois!
1923.
Lähde: Hellén, Immi 1930: Lasten runokirja: Suomen pojille ja tytöille omistettu. Valistus, Helsinki.