Kevät.

Kirjoittanut Kaarlo Luoto


Jo päivä loistaa
ja hallat poistaa
saloilta Suomenmaan.
Nyt lämmön valta
jo roudan alta
sai kukat unestaan.
Jo laine vierii
taas vapaa, kierii
pois hiekkaan leikiten.
Ja linnut liikkuu
ja laulaa, kiikkuu
iloja keväimen.
Myös ihmisrinnan,
tuon routasimman,
voi päivä sulattaa.
Siis nouse valo,
suo rintaan palo,
se eloon onnen saa.


Lähde: Luoto, Kaarlo 1908: Ristikon takana. R. Tuomi, Helsinki.