Keväinen koski.

Kirjoittanut Antti Rytkönen


Kas, tyrskien hyrskien rientelevät
nuo varsat valkoharjat,
ja innoissansa, riemuiten
käy eespäin Vellamon karjat.
Kas, korskuva ratsu jo kiiruhtaa
ja vaahto rantoja kastaa,
ja syvänteissä nyt kumajaa
ja kaikuen kalliot vastaa.
Ja voimaa äänet ne uhkuaa
ja kuohut ne raivoten ryntää,
ne vasten paasia pauhoaa
ja kallion kylkeä kyntää.
Ja ne laulaa: into ja pelvottuus
se teitämme aina ohjaa.
Ken meitä sortaa uskaltaa? –
Viemme sortajat pyörtehen pohjaan.
On meissä voimaa ja tarmoa!
Pois, pois sotiratsumme tieltä!
Ei sortaja täällä saa armoa,
ei kärsitä orjan mieltä!


Lähde: Rytkönen, Antti 1900: Lauluja. Helsinki.