Kevään ilot ja ihmeet vaeltavat ohi

Kevään ilot ja ihmeet vaeltavat ohi. Kirjoittanut Antti Rytkönen

Katso! Silloin on kuin hiljaa

kevät eteen aukeaisi,

hanki haihtuis, hiirenkorvat

koreat jo koivu saisi.

Samalla myös linnut laulaa,

kotilammin laine läikkyy,

läikkyy, tyyntyy, kunnes kultaa

kauttaaltaan sen kalvo väikkyy.

Kevättäpä katsomahan

Pentti silloin päästä halas;

kera Uuden Vuoden astui

hirven selästä hän alas.

Käyvät kohta hietikolle

ensin hiukan kellimähän,

atriakseen ahvenia

sitten onkivat he vähän.

Pentti hirveänsä hyvää

myöskin syöttää, juottaa muistaa.

Hetki. – Selässä jo hirven

mainiosti matka luistaa.

Lähde: Rytkönen, Antti 1900: Lauluja. Helsinki.