Keväällä (Suppanen)

Keväällä. Kirjoittanut Alma Suppanen

Kevät aurinkoinen armas

Maahan luopi säteitään,

Ihmislasten sydämmiä

Ilahuttaa paisteellaan.

Ylös kohoo aatos, mieli

Turhuuksien majasta,

Sinne, missä enkelkieli

Laulaa taivaan riemuja.

Sinne, mistä valovirta

Maailmalle tulvailee,

Sinne, mistä siunausta

Runsahinta vuotelee.

Siell’ on onni, siel on autuus,

Siell’ on pyhyys, siunaus,

Siell’ on puhtaan rakkauden

Koti, iki-asumus.

Luojan henki siellä liehtoo

Valon iki paljetta,

Kirkkauden vaippaan kiehtoo

Onnellisten sieluja.

Kauas katoo elo musta

Elon huolet unhottuu.

Sieltä vuotaa virvotusta

Mieli kurja rauhoittuu.

Sinne aatokseni lennä

Elon kirkkaan lähteen luo!

Rauhaa, virvotusta sieltä

Mieleen rauhattomaan juo!

A[lm]–a [Suppanen].

Lähde: Suomalainen 9.5.1889.