Keskikesä

Keskikesä Yötunnelma Kirjoittanut Eino Leino

Istun ikkunassa: päivä vaipuu,

hämyyn valkeahan haan haipuu,

ilta lämmin läikkää, aatos untuu,

tuskin enää tuulenleyhkä tuntuu,

tuoksahtaa vain yrttitarha yöstä,

viime rusko välkkyy vetten vyöstä,

leijaa huonehesen valkoperho,

nousee notkomäiltä vieno verho,

peittää rannat, pellot, niityt, haat,

kutoo yhteen taivahat ja maat.

Istun itsekseni: hetket siirtyy,

elon muistot silmän eteen piirtyy,

muistan, mullakin on keskikesä,

vaan on poissa linnunlaulut, pesä,

oisi aika tehdä luomistyötä,

vaan ma valkeaa vain siedän yötä,

mitään mieli en, en mitään halaa,

tahdo en ma enää polttaa, palaa,

hiljaa iloita vain itseksein,

olla syrjäinen kuin sydämein.

Lähde: Leino, Eino 1949: Kirjokeppi: valikoima runoja alkuperäiskokoelmien ulkopuolelta. Toimittaneet ja selityksin varustaneet Aarre Peltonen ja Eino Kauppinen. Kustannusosakeyhtiö Otava, Helsinki.