Kesäyö (Levertin)

Kesäyö. Kirjoittanut Oscar Levertin

Suom. Katri Vala.

Viel’ sammuessaan päivä valaa

kuparihehkun metsihin

ja kultaisina hetken palaa

veen äären puut ja vuoretkin.

Niin tyynnä meren hiljentyvän

nyt aalto rantaan unhoittuu,

kautt’ taivaanrannan sinen syvän

yö kesän hiljaa laskeutuu.

Mä kaihojani länteen tuhlaan,

siell’ ompi kylät pilvien,

miss’ onni viettää lemmenjuhlaa

punassa ruusuin, valmujen

ja kultamaljain runsaudesta

saa kaihonpoltteet tyydykkeen

ja riemun kesäautuudesta

soi hymnit taivaan kanteleen.

On, hetket niinkuin liekki kuumat,

on täyttymätön ikävä,

tuo yksinäisyys myrkkyhuumat

öin pitkin kesän kiitäissä.

Mun eikö odottavaa tupaa

saa tyhjää koskaan kirkastaa

ne onnenunet, joita lupaa

yö kohinallaan ainiaan?

Lähde: Skandinavian kirjallisuuden kultainen kirja. 1930. Toimittaneet Anna-Maria Tallgren, Martti Haavio ja Kalle Sandelin. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo.