Kesäpäiviä armaita

Kesäpäiviä armaita.

Kirjoittanut Immi Hellén


Sua syöttelen pellon paulalla,
soma, herttainen vasimuuni.
Pidän kättäni kaunon kaulalla,
sinä vastailet lauleluuni.
Kas tässä on ruoho vehmahin,
sitä kelpaavi pienen purra. –
Lie maailmassa huolia paljonkin,
vaan niitä me kaksi ei surra.
Väliin, vallaton, irti sä ryöstäyt
ja kipaset hernesarkaan.
Kova kilvaten juoksu se alkaa nyt:
sinä eellä, ma perässä karkaan.
Kesäpäiviä ah, näin armaita,
sun ikävä onko, virkas!
Ei pilviä lainkaan harmaita,
on alati taivas kirkas.
Suvituulonen tempoo hapsia,
sadut kertovi ratoksemme.
Kun kumpikin oomme lapsia,
niin niitä me kuuntelemme.
Näin vartumme luonnon povella,
ken meitä nyt siitä soimaa?
Kun syksy on sitten ovella,
niin meillä on paljon voimaa.

1915.


Lähde: Hellén, Immi 1930: Lasten runokirja: Suomen pojille ja tytöille omistettu. Valistus, Helsinki.