Kesälaulu

Kesälaulu. (Lähdetetty.) Kirjoittanut Antti Puhakka

Kesän tullen lintuisetkin

Lauleloovat metsissä,

Pienimmätkin perhoisetkin

Lentelöövät ilmassa.

Illoin aamuin teuret puussa

Kultaisilleen kukertaat.

Leivot, peipot toisillensa

Suloisesti sukertaat.

Pääskynenkin Niilin maalta

Rientää meillen riemuksi.

Käkönenkin kuukkuu aina

Vuoren rotkoiss’ iloksi.

Laulu-rastas soitteleepi

Silloin monell’ kielellä,

Vaka lintu kyyhkynenkin

Laulaa hyvin mielellään.

Kiuru aivan korkiallen

Laulunensa kohovaa.

Kuka häntä pakottanoon

Kaikkein mieliks’ laulamaan.

Variksetkin, harakatkin

Haasioilla haasteloot,

Ett’ei meidän pienet lapset

Heidän pesii raasteleis.

Kotkat, haukat häpiällä

Kau’aks korpiin pakenoot:

Eivät soisi kuulevansa

Pienten lintuin tarinoo.

Katoilla ja raunioilla

Pienet linnut rallattaa,

Tuskin saapi laiska rahvas

Kesän ai’all’ maatakkaan.

Metsissä ja lampiloilla

Aina ääni järisöö

Pienilläkin itikoille

Siivet soita tärisöö.

Korvissa ja notkelmoilla

Purot juosta lirisööt:

Mehiläiset, heinäsirkat

Kukkasilla tirisööt.

Niin on ilo suomen maassa

Aina kesän ai’alla;

Vaikka talvi pakkasilla

Ahdistaapi tuiskulla.

A[ntti]; P[uhak]:ka.

Lähde: Sanan-Lennätin 18.6.1858.