Kesäilo
Kesäilo. (Saksankielisen mukaan). Kirjoittanut anonyymi |
- Sä sydän nouse, keksiös
- Nyt suven aika, etsiös
- Tuoll’ ilos töissä Luojan!
- Nääs! kauniit pellot viljaiset
- Ja kukkaiskunnaat hiljaiset
- Suo riemun aineen, suojan.
- Täys lehti puut nyt peittävi
- Maan pinta tuoksut heittävi,
- Sen kattaa vihrä puku;
- Nuo rastaat, leivot laulelee,
- Kas! Kaiku kaukaa naurelee,
- Ei laaksoiss’ äänet nuku.
- Nuo ojat vuotaa sannoille,
- Ui kalat leikkiin rannoille,
- Ja kaikki ruokkii Luoja;
- On niityt rikkaat heinistä,
- Soi sävel vuorten seinistä,
- On paimen soiton suoja.
- En itse uinu, päivät, yöt
- Nään suuren Luojan suuret työt,
- Mitk’ ottaa koko mielen.
- Kun kaikki laulaa, laulan mä
- Suot soinnun, kai’un Korkein Sä,
- Saa sielu taivaan kielen.
- On armast’ aivan täällä jo
- Suo rakas armon Aurinko
- Maan päällä meille olla;
- Mut mitä tahdon enempää
- Tuolt’ ijäisyydest’ etempää?
- Tuonn’ iloon taivaan tulla.