Kesä-aamu
| Kesä-aamu. Kirjoittanut Heikki Wirtanen |
- Jo kesä helmassaan, eloisan lämmön kantoi
- Ja luonto unestaan, heräs ja toivon antoi.
- Se nuorra kukoistaa, riemunsa juhlaa viettää!
- Myös ihmis-rintoja, suloiset tunnot täyttää.
- Nuo kesä-satehet, meil’ uuden toivon toivat
- Ne maamme sylistä, tuhannet kasvit loivat;
- Myös puumme puvun sai, ja loistavaisen kanssa
- Ja lämpö syleilee, luotuja lapsiansa.
- Nyt kesä-aamu on, kas pilvet purppuraiset
- Noin sini-taivalla, virtaavat ihanaiset.
- Ah! idän rannalta, aurinko yleneevi
- Sen säteet sähkönä, maailman suuteleevi;
- Ja kaste pisaraan, kuin lehdellä on kirkas
- Yhtyypi auringon, kultainen säde vilkas.
- Myös kukka hymyilee, perholle lempiväri,
- Mi häntä muiskuilee, hartaasti hempiästi.
- Ja luokse kukkien sekoupi ilma-virtaan,
- Se kasvaa, levenee raittiiseen aamu-ilmaan.
- Ja linnut laulavat, ah toiset taasen yltyy!
- Näin kesä-aamuna lempi, ja riemu syntyy.
- Niin myöskin luonnon kans, nyt tahdom’ riemuella
- Mielellä vapaalla ja sovinnollisella!!
Lähde: Tapio 10.7.1869.