Kerran.

Kirjoittanut Lauri Ekberg


”Kerran lähdet, kerran lähdet,
Kerran muutat muille maille”.
Näinpä tuumasi tutusti,
Hiljaa huo’ahti minulle
Mierolainen, muuttolainen,
Ruotu-ukko uupununna
Saunan penkillä pehuilla
Matkavaattehet varalla,
Kun ma katsoin lähtöänsä,
Matkustusta Tuonen maille
Auringon alentuessa,
Päättyessä kevätpäivän.
Näin hän äänsi äänetönnä,
Kieletönnä kertoeli:
”Kerran lähdet, kerran lähdet,
Kerran muutat muille maille”.


Lähde: L. O. E. 1886: Runoelmia. I. Helsinki.