Kerjäläinen (Skogman)
Kerjäläinen Kirjoittanut David Skogman |
- Huuleni jo vaalistuvat
- Talven kylmän kynsissä.
- Voinko pohjan nuolet kovat
- Ryysyissäni kärsiä?
- Kuule Luoja rukous,
- Kerjäläisen huokaus.
- Vilu nääntää, nälkä puree,
- Mistä lievitystä saan?
- Kuka köyhä parkaa suree,
- Kuka nälän sammuttaa?
- Kuule Luoja rukous,
- Kerjäläisen huokaus.
- Voimat loppuu, jäsen jäätyy,
- Kauas vielä ihmisiin.
- Isä taivaan! veri hyytyy,
- Kuinka jätät minun niin.
- Kuule, kuule rukous,
- Kerjäläisen huokaus.
- Jopa kuulet, tuolla, tuolla,
- Mulle tulee auttaja.
- Ei nyt enää täydy kuolla.
- Kiitos rakas Jumala!
- Kuule aina rukous,
- Kerjäläisen huokaus.
- Tuolla tulee
- Pelastaja.
- Ei hän kiellä,
- Kun hän näkee
- Kyyneleeni
- Poskillani
- Jäätyneenä,
- Vie hän, vie hän
- Minun heikon
- Heityväisen
- Kerjäläisen
- Täältä kylmän
- Kourasista,
- Täältä kuolon
- Kahlehista,
- Saattaa ihmisasumiin,
- Kuulee rukoukseni,
- Kuulee huokaukseni.
- Riennä, riennä turvakseni -
- Jopa kohta saavuttaa -
- Auta, kuule kurjan ääni,
- Älä, älä jätä vaan.
- Kuule, kuule rukous,
- Kerjäläisen huokaus.
- Voi hän menee, ei hän kuule,
- Muista tyly vaivaista,
- Etpä tulevankaan luule
- Koston kerran taivaassa.
- Muista silloin rukous,
- Kerjäläisen huokaus.
- Sydän synkkä oli sulla,
- Kova, kylmä, raudasta.
- Tilille sun täytyy tulla,
- Kerran nousta haudasta.
- Muista silloin rukous,
- Kerjäläisen huokaus.
- Älä tuomiolla kiellä
- Kovuuttasi armotoin,
- Älä - mitä näen tiellä!
- Kuka tuolla makaa noin -
- Muista nyt jo rukous,
- Kerjäläisen huokaus.
- Pian kosto
- Kohtasikin,
- Pian murti,
- Maahan sorti.
- Ei nyt enää
- Sydämesi
- Synkkä sysi,
- Ei nyt enää
- Kerjäläisen
- Valitusta
- Korva kuule,
- Käsi on jo
- Hermotonna,
- Silmän säihky
- Sammununna,
- Kasvot lunta
- Vaaleammat.
- Niin on - niin on -
- Tuolla tuolla
- Taivahassa
- Kaiken Luoja
- Kaikki säätää,
- Kaikki hänen
- Vallassansa.
- Hän on kovan
- Lannistaja,
- Hän on heikon
- Pelastaja.
- Yksin hän on minunkin
- Tuki, turva viimeinen.