Kemin kaupungin perustuskirja
Suomen Suuriruhtinanmaan Asetus-Kokous 9/1869
(Ylösluettava Saarnastuolista)
Keisarillisen Majesteetin Armollinen perustuskirja meri- ja tapulikaupungille Kemin pitäjässä Oulun lääniä.
Annettu 5 p:nä Maaliskuuta 1869
1§
Tämä Kemiksi nimitettävä kaupunki pitää perustettaman ja asetettaman Lautiosaaren kylän maalle Kemin pitäjässä sekä rakennettaman Armossa vahvostetun asemakaavan mukaan.
2§ Sittenkuin Keisarillinen Majseteetti on Armossa hyväksi nähnyt omistajilta lunastaa Meritäikön eli Tuomaan, Lahtitäikön, Sauvosaaren, Ruutin ja Särkelän eli Peurasaaren perintötalot, jotka yhteensä tekevät viisitoista kuudestoistasosaa manttaalia, niin tulevat näiden talojen tilukset, paitsi sitä osaa niistä, joka on määrätty Tervaharjun ja Järven uudesta tehdyille kruununtaloille, sekä sitä maata, joka kruunulle on eroitettu, kaupungille ikuiseksi omaksi annettaviksi ja sen aluuteen sitä varten pantaviksi ynnä kruunun maan kanssa Selkäsaaren saaressa sekä Sipsaletto, Laitakari ja Juurikka ynnä muut niiden ja mannermaan rannikon välillä olevat pienemmät luodot ja karit; ollen kaupungilla tämän johdosta oikeus käyttää näitä tiluksia tonteiksi, avoimiksi paikoiksi, makasiinien asemapaikoiksi, karjanlaitumeksi, istutusmaiksi ja muiksi semmoisiksi kaupungille tarpeellisiksi laitoksiksi, kuin myöskin panna mainituista tiluksista saatavat tulot kaupungin virkamiesten palkkaamiseksi.
3 §.
Täten kaupungille annetusta maasta älköön siltä mitään luovutettako taikka yksityisen omaksi annettako, olkoonpa vaikka millä ehdolla ja minkä varjon alla hyvänsä, paitsi mitä tässä alempana talontonteista määrätään, vaan on se maa, jota ei yllämainittuihin tarkoituksiin tarvita, ainoastaan vissiksi, korkeintaan viidenkolmatta vuoden ajaksi annettava kaupungin asukkaille viljeltäväksi ja käytettäväksi, kaupungin kassaan maksettavat vissiä vuotuista arentia vastaan.
4 §.
Ne, kaupungille vahvistetun asemakartan mukaan, erikoisiksi talontonteiksi määrätyt paikat saa kaupungin hallitus, tehtäviä huonerakennuksia varten, täydellisellä omistusoikeudella antaa kaupunkiin asettautuville hengille, sitä lunastusrahaa vastaan, joka määrätään joko julkisessa huutokaupassa taikka kaupungin hallitukselta, sittenkuin se on tullut järjestetyksi, ja joka lunastusraha ynnä vuotuisten tonttiverojen kanssa menee kaupungin kassaan; kuitenkin eroitetaan tästä ne tontit, jotka kaupunkia ensinnä rakennettaissa pidätetään kruunulle ja kaupungille, jota paitsi kruunulla ja kaupungilla on oikeus, sitä ehkä tarvittaissa, semmoisia tonttia ja paikkoja itsellensä arviohinnasta lunastaa.
Erikoistonteille pitää omistajain rakentaa huoneet niiden riitinkien mukaan, jotka kaupungin hallitus hyviksi omistaa ja Kuvernööri kelvollisiksi katsoo, sekä kaupungille vasta annettavan rakennusjärjestyksen mukaan; eikä saada kaupungin tontteja maanviljelykseksi käyttää, älköönkä niitä vast'edes lohottako tahi halkaistako taikka jotakin tontin osaa yhdistettäkö vieressä olevan tontin kanssa, tahi naapurin annettako minkään varjon alla lunastaa ja itsellensä vallata suurempaa tahi vähempää osaa läheisestä tontista, vaan pitää kaikkien semmoisten tonttien pysymän sen kokoisina, kuin kukin heistä on kaupungin kartassa määrätty. Kaupungin hallitukselle annetaan oikeus, porvariston kuulustettua, kauemmaksi aikaa, sekä, jos erinomaiset syyt siihen vaativat, täydellä omistusoikeudella, vuotuista arentia tahi vissiä lunastusrahaa vastaan, kaupunkipaikan ulkopuolelta antaa niin paljon maata teollisuuslaitoksiin, makasiinirakennuksiin ja varastopaikkoihin, kuin siihen tarvitaan, jonka ohessa kruunu saa maksotta varastopaikkana käyttää Lukkarilan talon rajasta Ruutin talon peltoihin asti ulottuvata rantaa kahdensadan viidenkymmenen syllän pituudelta ja noin neljänkymmenen syllän leveydeltä.
5 §.
Sen johdosta niitä yllä on säädetty, ei kauppaa taikka muita semmoisia liittoja kaupungin lahjoitusmaasta, 4 §:stä olevalla eroituksella teollisuuslaitoksia, makasiinirakennuksia ja varastopaikkoja varten, taideta tehdä tahi niillä voimaa olla, eikä niille laissa huudatusta antaa; mutta nautinto-oikeuden tahi arennin saa sen omistaja, kaupungin hallituksen suostumuksella, toiselle siirtää, kuin myöskin hänellä on oikeus mieltänsä myöten säädellä semmoisille paikoille tehdystä kartanosta eli huonerakennuksesta.
6 §.
Kemin kaupungille omistetaan tämän kautta täydellinen tapulikaupungin olkeus; jonka johdosta niillä hengillä, jotka asianomaisella luvalla kaupunkiin asettautuvat, kauppaa ja meriliikettä siellä harjoittaaksensa, pitää, sekä vienti- että tuontikaupan ja yleensä laivaliikkeen suhteen, oleman kaikki ne edut, vapaudet ja oikeudet, jotka, lain ja asetusten mukaan, kuuluvat Suomenmaan muissakin kaupungeissa oleville kauppiaille ja laivanreitaajille.
7 §.
Joka aika vuodesta saakoon Suomen yhteinen kansa, sekä maitse että meritse, kaupunkiin kuljettaa viljojansa ja teoksiansa, ne siellä myödä ja itsensä tarpeellisilla tavaroilla sieltä varustaa.
Sekä suomalaiset että venäläiset ja ulkomaalaisetkin laivat saavat tulla kaupungin haminaan, tavaroita siellä lossataksensa ja lastataksensa, sen mukaan kuin asetukset tapulikaupunkien haminoista ylipäänsä säätävät, käyttäen sitä tahi niitä kulkuväyliä, jotka vast'edes määrätään.
8 §.
Jokaisella hyvämaineisella Suomenmaan asukkaalla, olkoonpa kauppias, merenkulkia, teollisuuden harjoittaja, tehdasmies, käsityöläinen tahi taideniekka, joka tahtoo kaupunkiin asettautua, pitää oleman oikeus, voimassa olevain asetusten mukaan, siellä harjoittaa mitä elinkeinoa ja ammattia hän hyväksi näkee, sittenkuin hän ensinnä sitä varten on kaupungin hallituksen tykönä ilmoittanut itsensä ja kaupungin kassaan suorittanut määrätyt maksot sekä lupakirjan saanut. Viinan polton ja myymisen suhteen pitää meneteltämän niinkuin laki ja asetukset siitä säätävät.
9 §.
Kaupunkiin pitää laitettaman tullikamari siihen kuuluvain pakkihuoneen, vaakahuoneen, kiinnipano- ja varastomakasiinien kanssa, niinkuin myös, sittenkuin kaupungin kauppa ja liike ovat joinkin määrin voimiinsa päässeet, postikonttori siellä on kruunun kustannuksella pidettävä.
10 §.
Lainkäytäntö-asioissa pitää kaupungin kuulua Waasan Hovioikeuden, ja hallitushoidollisissa, taloudellisissa ja ulosotto-asioissa Oulun läänin Kuvernöörin sekä kirkollisissa Kemin pitäjän ja Kuopion Tuomiokapitulin alle.
11 §.
Oikeuden käyttämistä sekä poliisitoimen ja järjestyksen hoitamista varten on kaupunki vasta varustettava Raastuvanoikeudella ja Maistraatilla; mutta kunnes tämä tapahtuu, uskotaan kaupungin hallitus yhdelle järjestysmiehelle tarpeellisten istuja-jäsenten kanssa sekä kaupunginviskaalin ja tarpeeksi monen kaupunginpalvelian apuna ollessa; jota vastaan Kihlakunnanoikeus Kemin pitäjän käräjäkunnassa ylösottaa ja tuomitsee kaikki riita- ja rikosasiat, paitsi niitä, joiden käsitteleminen järjestysoikeuksille yleensä kuuluu.
12 §.
Aluksi nimittää ja määrää Kuvernööri väli-aikaisen järjestysmiehen, joka saa avuksensa kutsua tarpeeksi monta istuja-jäsentä ja siten asettaa järjestysoikeuden, Kuvernöörin annettavaa johtosääntöä myöten ja hänen johdattaessa huolta pitämään kaupungin järjestämisestä sekä kaupungin hallitusta, poliisitointa ja järjestystä hoitamaan edellisessa §:ssä myönnetyillä oikeuksilla, kuin myöskin ottamaan alhaisemmat kaupunginpalveliat; mutta kaupunginviskaalin määräämisessä pitää meneteltämän siitä säädetyllä tavalla.
Sittenkuin kaupunki ja hallituksensa näin ovat tulleet järjestetyiksi ja porvaristo otetuksi, valitaan järjestysmies ja järjestysoikeuden istuja-jäsenet samalla tapaa kuin pormestarin ja raatimiehen vaalista on säädetty, ja asettaa heidät Kuvernööri virkoihinsa.
Siihen asti ja kunnes kaupunginkassa saa tarpeeksi varoja järjestysmiehen ja kaupunginviskaalin palkkaamiseksi, annetaan näille virkamiehille soveliaat palkkiot valtiorahoista, niin suurelta summalla, kuin vasta määrätään.
13 §.
Yhdet yhteiset vapaamarkkinat ovat kaupungissa vuosittain pidettävät ja saavat kestää korkeintansa kaksi päivää. Näillä vapaamarkkinoilla saavat kaikki Suomen kaupunkien kauppiaat ja porvarit olla ja siellä kauppaoikeuttansa lain ja asetusten mukaan käyttää, niinkuin myös Kemin kauppiaat ja porvarit olla ja ostoja kaikilla vapaamarkkinoilla Suomessa.
Noudattamalla sitä etua, jota muut kaupungit nauttivat, annetaan Kemin kaupungillekin oikeus, erinäisten maksoinsa ja kustannustensa suorittamiseksi, ylöskantaa puuri- eli porvarirahoja, tonttiveroa, hamina-, perusta-, silta- ja lastirahaa, sekä vaakaaja-, mittari- ja pakkarirahoja, ynnä satama- ja vaakahuoneveroa, kuin myöskin maksoa kauppakoppeleista ja kauppapuodeista markkina-aikoina, karjanlaitumesta ja kalastuksista ynnä useampia semmoisia kaupungille tulevia maksoja, niiden eri taksain jälkeen, jotka tätä varten tulevat annettaviksi ja vahvistettaviksi.
Kaupungin hallituksen ja palveliain palkka-avuiksi määrätään kruunun kaksi kolmasosaa kymmenenystä lain mukaan kaikesta siitä jyväviljasta, jota kaupungin maalla kasvatetaan, sittenkuin lapsukaishuone-osuus siitä kuitenkin on päältä otettu.
Kaikkiin sakkoihin kaupungissa, sen haminassa ja aluudessa tehdyistä lainrikkomisista saakoon kaupunki osaa lain ja asetusten mukaan, myös sinäkin aikana, jona Kemin pitäjän kihlakunnanoikeus siellä hoitaa nimenomaista tuomarinvaltaa, kuin myös kaupungille omistetaan puoli ei ainoastansa kruunun osuudesta tämmöisiin sakkoihin, vaan niistäkin yksinomais- ja uhkasakoista, joihin sekä mainittu kihlakunnanoikeus tuomitsee kaupungin tuomiopiiriin kuuluvissa asioissa, että järjestysoikeus tahi raastuvanoikeus ja maistraati, sittenkuin ne tulevat asetetuiksi, ynnä muutkin kaupungin virastot; ja ovat nämät sakko-osuudet ja osat käytettävät kirkkojen, kouluhuoneiden ja muiden yhteisten rakennusten rakentamiseksi ja kunnossa pitämiseksi.
15 §.
Sittenkuin asianomaisella lupakirjalla varustettu apteekari tähän uuteen kaupunkiin on asettaunut, pitää kahden tynnyrin ala viljavata maata hänelle, kaupungin lähinnä olevasta lahjoitusmaasta, maksotta annettaman, lääkitysyrttien kasvattamiseksi, jota maata sitten ei saada apteekiliikkeestä eroittaa.
16 §.
Kaupungin asukkaille ja talon-omistajille annetaan ehdoton vapaus kahdeksikymmenksi vuodeksi, lukien alusta vuotta 1869, kaikenlaisesta sotaväen majoituksesta rauhan aikana.
17 §.
Samoin pitää kaupungin ja sen lahjoitusmaan ikuisina aikoina oleman sotamiehenpidosta vapaana, niinkuin myös ruotuvakansivero sekä maa- eli päävero ja mitä muuta edellämainituista kaupungille annetuista taloista tähän asti on kruunulle maksettu, vast'edesluvunlaskuissa kuitiksi pantakoon ja lyhennettäköön; mutta koska kaupungille annettu Lahtiläikön talo on sotaväen ruotitaloksi jaettu, niin pitää, ettei ruotujakolaitos tulisi vahinkoa kärsimään, sen verot vasta jonkun käyttämättömän talon päälle muutettaman; sitä vastaan pitää kaupungin, puosmanninpidolla taikka miten muutoin määrätään, käydä isänmaan suojelukseen osalliseksi.
18 §.
Vaikka, niinkuin 11 §:ssä on säätty, Kemin pitäjän kihlakunnanoikeus toistaiseksi hoitaa varsinaista tuomarinvaltaa kaupungissa, niin ei tule kuitenkaan käräjäkauppoja tahi muuta maksoa tuomarin elatukseksi taikka käräjähuoneen vouraksi kaupungista menemään, vaan pitää kaupungin sille annetuilta tiluksilta ja sen asukasten heillä olevilta tonteilta päästä vapaiksi kaikesta osallisuudesta siihen, niinkuin myös kaupunki mainittujen talojen osalta tästälähin pitää vapautettaman kaikesta tien- ja sillanrakennuksesta, oman aluutensa ulkopuolella, kruununtransporttikyydistä sekä kestikievari-, reservi- ja hollikyyditsemisestä pitäjän kestikievareissa; kuitenkin pitää paikkakunnan nykyisten sivili- ja kirkollisvirkamiesten, palvelusaikanansa, kaupungilta saaman korvausta niistä palkkatuloista, joita heillä on kaupungille annetuista talonosista ollut odotettavana; mutta näiden virkamiesten poismentyä lakkaavat samat maksot.
19 §.
Kaupungin ja sen asukasten tulee voimassa pitää torit, kadut, yhteiset paikat ja satamat, lain ja asetusten mukaan, sekä rakentaa ja ylläpitää yhteiset huoneet ja rakennukset, niinkuin kirkko, raastupa, vankihuone ynnä muita, kuin myös kelvollisessa kunnossa pitää kaupungin maan ja aluuden läpi kulkeva maantie ja kaupungissa oleva kestikievari; mutta jos kestikievaritalo yhteistä maantietä varten asetetaan kaupunkiin taikka sen maalle, tulee maakansan toistaiseksi siinä toimittaa matkustajain kyyditseminen; jonka ohessa kaupungin on huolta pitäminen vankina olevain hoidosta, vartioitsemisesta ja elatuksesta kaupungin vankihuoneessa sekä semmoisten vankien kyyyditsemisestä likimmäisen vankivartian tykö maalla.
20 §.
Sielunhoidon ja kirkkokurin suhteen tulee kaupungin kuulua Kemin emäkirkonseurakuntaan, oikeudella käyttää sen kirkkoa ja siellä olevalta papistolta saada papilllista palvelusta kohtuullista maksoa vastaan, kunnes kaupunki vastedes voipi ruveta omaksi kirkkokunnaksi ja rakentaa oman kirkon sekä palkata papin ja kirkonpalveliat.
21 §.
Suomenmaan valtiopäiville pitää kaupungilla oleman oikeus omalla kustannuksellansa lähettää yksi edusmies; ja tulevat kaupungin vaakuna sekä arvoluokka ja järjestysnumero vasta määrättäviksi.
Joka kaikille asianomaisille olkoon tiedoksi ja alamaisuudessa noudatettavaksi.
Helsingistä, 5 p:nä Maaliskuuta 1869
Keisarillisen Majesteetin Oman Päätöksen mukaan ja Hänen Korkeassa Nimessään, Suomeen asetettu Senaatinsa:
J. M. NORDENSTAM.
M. W. NORDENHEIM.
S. H. ANTELL.
J. PH. PALMÉN.
C. CRONSTEDT.
K. FURUHIELM.
J. A. von BORN.
OSCAR NORRMÉN.
EMIL HJELT.