Keltainen nocturne
Keltainen nocturne. Kirjoittanut Katri Vala |
- Kuu liukuu esiin
- kuin valaistu laiva
- kultaisin, käyrin keuloin.
- Kauan sitten
- tulit luokseni surullisena
- ja pyysit sydäntäni.
- Nyt se on käsissäsi,
- pieni sydämeni.
- Mutta kuinka julmat
- ovat suuret, kauniit kätesi!
- Nostan kuolevat käteni kohti kuuta,
- joka liukuu ohi
- kuin valaistu laiva.
- Sinä olit unohtanut antaa sydämesi minulle.
Lähde: Vala, Katri 1924: Kaukainen puutarha. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo.