Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistuskirja 1906 N:o 37

1906

N:o 37
S U O M E N
SUURIRUHTINAANMAAN
ASETUSKOKOELMA.


Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistuskirja
Suomen Suuriruhtinaanmaalle, 4 p:nä Marraskuuta (22 p:nä Lokakuuta) 1905
annetun, toimenpiteitä laillisen järjestyksen palauttamiseksi maahan
koskevan Armollisen Julistuskirjan edelleen kehittämisestä
ja menneiden vuosien oloista johtuneen erimieli-
syyden ja levottomuuden poistamisesta.
Annettu Pietarhovissa, 22 (9) p:nä Heinäkuuta 1906.
_______________


Me NIKOLAI Toinen, Jumalan Armosta, koko Venäjänmaan Keisari ja Itsevaltias, Puolanmaan Tsaari, Suomen Suuriruhtinas, y. m., y. m., y. m. Teemme täten tiettäväksi: 4 p:nä Marraskuuta (22 p:nä Lokakuuta) 1905 annetulla Julistuskirjalla olemme Me kumonneet useita sitten vuoden 1899 annettuja asetuksia ja lainsäännöksiä. Nyttemmin olemme Me tämän Julistuskirjan edelleen ke[h]ittämiseksi ja poistaaksemme menneiden vuosien oloista johtuneen erimielisyyden ja levottomuuden, nähneet hyväksi, maan perustuslakien mukaan Meille tulevien oikeuksien nojalla, noudatettavaksi Armossa käskeä seuraavaa:

Suomen asukkaat ja ne maan kunnat, joita on sakotettu tahi muulla tavoin rangaistu siitä, että ovat laiminlyöneet täyttämästä niitä määräyksiä, jotka sisältyvät Armolliseen asetukseen 2 p:ltä Heinäkuuta 1900 julkisista kokouksista Suomen Suuriruhtinaanmaassa, Armolliseen Julistuskirjaan 12 p:ltä Heinäkuuta (29 p:ltä Kesäkuuta) 1901 ja Asevelvollisuuslakiin samalta päivältä sekä asetukseen 2 p:ltä Huhtikuuta (20 p:ltä Maaliskuuta) 1903, joka koskee toimenpiteitä valtiollisen järjestyksen ja yleisen rauhan säilyttämiseksi Suomessa, tahi näiden asetusten selvittämiseksi annettuihin käskykirjeisiin, määräyksiin ja toimenpiteisiin, vapautetaan kaikista näissä käskyissä määrätyistä rangaistusseuraamuksista, jonka ohessa sanottujen käskyjen nojalla ulosotetut tahi suoritetut sakot Meidän Suomen Senaattimme toimesta peruutetaan, jollei niitä jo ole, alamaisen hakemuksen johdosta, takaisin suoritettu.

Ne maan asukkaat, jotka Lokakuun 30 (17) päivän ja Marraskuun 30 (17) päivän välisellä ajalla 1905 sanoilla tahi teoilla ovat julkista viranomaista tai yleistä järjestystä vastaan tehneet Suomen Suuriruhtinaanmaan rikoslain 16 luvun 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9, 10, 11, 14, 15, 16 §:ssä ja 17 §:n ensimmäisessä momentissa mainittuja rikoksia, vapautetaan kaikista rangaistuksista ja syytteistä näihin rikoksiin nähden.

Ne Suomen asukkaat, jotka ovat paenneet tahi ilman lupaa lähteneet maasta, saavat yhden vuoden kuluessa, tämän Julistuskirjan julkaisemispäivästä lukien, palata takaisin maahan joutumatta mainitusta hairauksesta rangaistuksen alaisiksi, jonka ohessa niiden, jotka haluavat päästä nauttimaan tätä Meidän Keisarillista armoamme, mutta joilla ei ole mahdollisuutta ennen mainitun ajan päättymistä maahan palata, tulee vuoden kuluessa tehdä siitä ilmoitus Meidän ulkomailla oleville lähettiläillemme, valtiollisille asiamiehillemme tahi konsuleillemme.

Sen ohessa olemme Me nähneet hyväksi selittää, että virka- ja palvelusmiehiä sekä valtion palveluksessa olevia käskyläisiä älköön asetettako syytteeseen älköönkä saatettako edesvastaukseen virkatoimista, joihin he ovat ryhtyneet Meidän Julistuskirjassamme 4 p:ltä Marraskuuta (22 p:ltä Lokakuuta) 1905 kumottujen asetusten ja lainsäännösten nojalla tahi näiden käskyjen voimasta annettujen määräysten perusteella.

Jos jossakin edellisissä kohdissa mainituista tapauksista yksityisten henkilöiden oikeutta on loukattu, ei tämä Julistuskirja estä heitä siitä laillisessa järjestyksessä kannetta tekemästä; ja jätämme Me Suomen Kenraalikuvernöörin ja Meidän Suomen Senaattimme toimeksi Meille alamaisesti esittää yleisistä varoista annettavat korvaukset syntyneistä vahingoista, missä siihen aihetta on.

Tätä kaikki asianomaiset noudattakoot. Paremmaksi vakuudeksi olemme Me tämän Omakätisesti allekirjoittaneet.


NIKOLAI.


Pietarhovissa, 9/22 p:nä Heinäkuuta 1906.


Ministerivaltiosihteeri A. Langhoff.


Huomautukset

muokkaa
  • Yksi lähteessä ollut painovirhe (kekittämiseksi) on korjattu muuttamalla sana muotoon kehittämiseksi.