Keisarillisen Majesteetin Armollinen Asetus Oikeudenkäymisestä Lagmannin-Oikeuksissa Suomenmaassa
ME N I K O L A I Ensimäinen, Jumalan Armosta, Keisari ja Itsevaltias yli kaiken Venäjänmaan, Suomen Isoruhtinas y.m. y.m. y.m.
Teemme tiettäväksi: että niinkuin Armollisen tutkintomme alle on tullut ei ainoasti että oikeudenkäymisen järjestys Suomenmaan Lagmannin oikeuksissa on erinäisissä osissa perustettu seuratun tavan päälle, ja sentähden vaatii tarkempia eteenkirjotuksia jutunomaisten oikeuden ja vakuuden suojellusta varten, mutta myöskin että joutuisampi oikeudenkäyminen näissä Oikeuksissa on suuresti tarpeellinen, sentähden olemma ME, Suomeen asetetun Senaattimme ja Genraal Guvernöörin kehoitusta seuraten, hyväksi löytäneet Armossa säätää oikeudenkäymisestä Lagmannin oikeuksissa, niinkuin seuraa:
1:seksi. Koska kihlakunnan oikeuden päätöstä vasten on vedottu, ovat molemmat jutun-omaiset velvolliset siinä Lagmannin käräjässä, jonka kihlakunnan Tuomari, 1:sessä §:sa, 25:sä Luvussa, Oikeudenkäymisen Kaaressa sanottuin asianhaarain jälkeen, vedon täyttämiselle määrää, itsensä löydyttämään, päällenkantaja jos hän tahtoo vetoa hyväksensä nauttia, ja vastaaja, jos hän haluaa tulla Lagmanninoikeudessa asiasta kuultuksi; ollen Lagmannilta, sittenkuin käräjä on aljettu, vissi päivä määrättävä ja ylöslyödyn julistuksen kautta tietyksi tehtävä, jonka sisällä päällenkantajan tulee vaittelemuksensa oikeuteen antaa, ja vastaajan siellä itsensä ilmoittaa asiansa valvomista varten. Ellei jutun-omainen, olkoon päällenkantaja taikka vastaaja, vedotussa asiassa viimeistänsä sinä niin määrättynä päivänä, ennen kello seitsemätä jälkeen puolipäivän ilmoita itseänsä Lagmannin-Oikeudessa, taikka anna siellä edestänsä osottaa laillista estettä ja sitä, sen laatua myöten, vahvista todistuksella paikkakunnan tuomarilta, asianomaiselta lääkäriltä, kirkoherralta, kruunun voudilta eli nimismieheltä; niin ei hänellä pidä oleman oikeutta puhua siinä asiassa, eikä paituuttaa sitä uudestansa, etsiäksensä takaisin-voittamista, taikka toisessa käräjässä sitä ajaaksensa. Jos päällenkantaja tulee määrätyllä ajalla Oikeuteen, mutta lausuu olevansa kihlakunnan oikeuden protokollaa ja päätöstä vajeella ja sen kautta estettynä asiaansa ajamasta, vaan ei vahvista tätä lausettansa tuomarin todistuksella; niin olkoon hän vetoomisessansa kuitti ja Kihlakunnan oikeuden päätös katsottava laillisen voiman voittaneeksi: josta kaikesta täydellinen tieto on annettava vetoomisen todistuksessa, jonka pitää Kihlakunnan oikeuden päätöksen kanssa jokakerran seuraaman. Lagmannin-Oikeuteen pyytetyssä asiassa, kuin jutun-omainen poisjääpi, menetetään niinkuin 2:nen ja 3:mas §. 12:nes Luku Oikeuden käymisen Kaaressa sisällänsä pitää.
2:seksi Lagmannin käräjää pitää kaksi vuodessa pidettämän, toinen keväällä, toinen syksyllä, niissä Lakikunnissa, missä riita-asiain paljous ja maanpaikan erinäinen laatu siitä vaativat, joka tulee Senaatin likeisemmän tutkinnon ja säätämisen päälle. Jonka jälkeen kaikki asianomaiset itsensä alamaisuudessa ojentakoot. Suuremmaksi vakuudeksi olemma ME tämän Omalla kädellä allekirjottaneet, joka tapahtui St. Pietarpurissa 12 (24) p. Toukokuuta 1843.