Keijujen luona

Keijujen luona. Kirjoittanut Ain’Elisabet Pennanen

Verissäpäin mä saavun

taas luoksi keijujen.

Ja riisun rääsykaavun,

nuo vaatteet ihmisten.

Nyt keijusiskot itkee

ja nyyhkii kauhuissaan.

Mut viisain heistä kitkee

yrttinsä kiehumaan.

– Oi, missä käynyt lienet,

ken on sun raadellut?

– En tiedä, siskot pienet,

olen yössä taistellut.

Ma astuin jossain siellä

niityillä ihmisen.

Mua kohtas turma tiellä,

kai joku ihminen.

Mut, siskokullat, auta

ei meidän itkeä.

Jos kuolen, tehdään hauta! –

Nyt saan kai kylpeä!

Lähde: Pennanen, Ain’Eliisabeth 1907: Tschandalan vanki. Otava, Helsinki.