Kehno-lukunen Lassi
| Kehno-lukunen Lassi. Kirjoittanut Erik Bisi |
- Oli kerran kelpo-rikas,
- Talon isäntä itara,
- Jolle vaimonsa valittu,
- Epäkelpoinen emäntä
- Paljon lapsia lateli;
- Saipa parin poikoakin
- Tuiki monta tyttäriä,
- Joit’en lunnonkaan lukea
- Tässä tai’a tarkallensa.
- Oli Lassi vanhin lapsi,
- Oli nuorin poika Pekka,
- Nämät kasvoit kumpanenkin
- Ihan isoiksi kuritta,
- Jott ei Aata aapisesta
- Isä itse neuvonnunna,
- Äiti iitä eikä äätä
- Näille nuorna näyttänynnä;
- Sillä pastori panetti
- Lassin lukkarin lukuhun,
- Aata, beeta aapisesta
- Aikamiesnä oppimahan.
- Pekka poika pienempänä
- Lukkarin luvussa kulki,
- Siksi oppikin enemmän,
- Lain Lassin paremmin,
- Lukemahan laulamaankin.
- Lassi laiskana luvussa,
- Koulumestari kodissa,
- Siksi lukkari lujasti
- Lassin piti luvussa;
- Aapisessa oppimista,
- Oli paljonkin pakosta,
- Katkismus se kankiasti,
- Virsikirjan virtten värsyt,
- Kävit laiskalle lukea;
- Siksi karkasi katala,
- Meni koulusta kotiinsa,
- Isällensä itkemähän
- Iso ilkiä musikka
- Vaikioita vaivojansa.
- Isä, aivan armahellen,
- Äiti säälien saneli
- Pojan päiviä pahaksi,
- Koulupaikkoa kovaksi;
- Vaan ei auttanut enämpi
- Isän neuvot äitin armot
- Eikä muorin moimotukset.
- Hajettiin haluton Lassi
- Kohta pastorin pakosta
- Koulumestarin kotihin,
- Lukemahan läksyänsä.
- Tästä ilkiä isäntä
- Aivan vimmahan vihastui,
- Painoi pastorin puheille,
- Haastoi huuhonnon tapahan,
- Puski puhtaaksi sisunsa,
- Pahoin paisuneen papille;
- Lukkarin pani pahaksi,
- Puolti poikaansa polosta,
- Ylen hyväksi ylisti.
- Viimmen pastori puheli
- Lassin ylpeelle isälle:
- Ootta vimmattu vihalta,
- Koston pyynnöltä pahasti,
- Siksi silmänne sokesi,
- Ettette näy näkevän
- Lassin puutetta polosen,
- Jok’ei luonnankaan lukea
- Saata selvästi sanoja
- Pyhän julkisen Jumalan,
- Ehkä on jo miehen mitta
- Sekä miehen mieli päässä,
- Ikä iso, parta pitkä.
- Olis aika ammon ollut
- Lassin käydä rippikoulu;
- Sillä pitääkin pysyä
- Lassin lukkarin luvussa
- Auttavaksi oppimassa,
- Että pääsisi ripille
- Seurakunnan kunniaksi.
- Vieläkin urahti ukko,
- Pani vastusta papille:
- Mahtaneeko maisteria
- Tulla luona lukkarimme
- Pakolla Lassi-parasta?
- Pastori sanoi samassa:
- Maisteria, mestaria
- Eipä tule Lassistasi,
- Vaikk’ olis kotonas koulu,
- Korkiampi, oikiampi;
- Kun tulis lukija kunnon,
- Tavallinen talonpoika,
- Eikä ruma ruunan-kummi.
- Tässä ukko umpi-suuna
- Läksi pappinsa puheilta,
- Hymyillen sanoi hyvästin,
- Kävi kiiruusti kotiinsa;
- Sinne sitte tultuansa
- Yhä vaimolleen valitti
- Lassin koulua kovaksi;
- Pani päätä pastorinsa
- Viimen viikkojen perästä,
- Laiska Lassi laskettiin
- Herran pöydälle pyhälle
- Menemähän muitten kanssa,
- Ehk’ ei oikein oppinunna
- Luonnan puhtaasti lukuhun.
- Tästä ihastui isänsä,
- Äiti äijöä enämmin,
- Isä antoikin ilosta
- Isännyensä ijäksi
- Lassin armahan omaksi,
- Ehkä olikin osasta
- Itse ennen ottanunna
- Lassi vallan vanhemmilta.
- Nytpä kelpasi kelata,
- Pulskan poijan pöyhistellä;
- Kohta kasvoi kauppijaaksi,
- Tuli viisas viinan myyjä,
- Rommin kauppias kavala,
- Veellä jatkoi jalot juomat,
- Raastoi rahoja kokohon;
- Raski itsekkin isosti,
- Juoda toisinaan totia,
- Viimmen kelpas kehnompikin,
- Paloviinaki pahempi.
- Markkinoita mainioita
- Hän ei luullut ensinkähän
- Ottamahan pystyttävän,
- Jos ei samonut sinne.
- Aina kulki kulkusissa,
- Aisa tiukussa ajeli,
- Kuni suuri kuulu-herra.
- Isänsäkki ihanteli
- Lassin onnelle isolle,
- Usko porvarin pohatan,
- Kaiken kuulun kauppamiehen,
- Menevän ylpiäästä,
- Pojastansa pulskiasta.
- Kävi toisin kuin hän toivoi;
- Lassi juurtui juomariksi,
- Ruvettua rouvariksi,
- Eikä tullut porvariksi.
- Matkakissa markkinoilla,
- Varkahat supi varastit
- Hänen puulle puhtahalle;
- Sitten velkahan vetäsi,
- Velat venyivät isoiksi
- Summat suuriksi tulivat;
- Näitten maksoksi menivät
- Talo ja talon tavara,
- Uurit, piipun pitkä-varret,
- Kaikki ne katosi sinne.
- Keppi Lassille kätehen.
Lähde: Oulun Viikko-Sanomia 18.7.1857.