Kastilia
Kastilia Kirjoittanut Miguel de Unamuno |
Suom. O. J. Tuulio. |
- Mua nostat, Kastilia, rosoisella
- kätesi kämmenellä taivaan puoleen.
- Se vuoroin sua korventaa ja jäätää
- sun valtijaanas.
- Maa jäntereinen, luiseva ja puhdas,
- sa äiti sydänten ja käsivartten!
- Sinussa nykyhetki värit ylväät
- saa menneisyyden.
- Vain taivaan laaja sininiitty aukee
- rajaksi alastonten aavojesi.
- Sa kehto auringon, sen hauta myöskin
- ja templi lienet.
- On korkeutta pelkkää väljä piiris,
- sun lapsenas ma nousen taivaan puoleen.
- Vain tuuli huippujen on keuhkoissani
- sun aavikoillas.
- Alttari suuri, Kastilia! Soikoot
- sun tuultas lauluni, ja arvoisikses
- jos tunnustat ne, maailma ne kuulla
- saa korkealta.
Lähde: Espanjan ja Portugalin kirjallisuuden kultainen kirja. 1954. Toimittanut Tyyni Tuulio. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo ja Helsinki.