Karnevaaliyö.

Kirjoittanut Juhani Siljo


Veriruskeat pilvet kulkee
yli kaupungin verkalleen.
Syli tyhjyyden kohta jo sulkee
elon huumeisen, uupuneen,
meri tuntematon yli rantain
pian tummana tulvailee,
sodan pauhun kanssaan kantain,
johon sydämet raukenee.
Jo on hetkeni yksinäisin,
jo on kaihottu, aikas sun!
Elon maille yksinkö jäisin
iäks aaveena kulkuhun –?
Mana rauhansa kieltäis multa,
jos en juhlien kuolla sais,
jos en loppuun syömeni tulta
olis hehkunut rinnallais!


Lähde: Siljo, J. 1914: Maan puoleen: runoja. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo.