Karjaan kauppala

Asetus Karjaan kauppalan perustamisesta.

Suomen asetuskokoelma 328/1928.

Annettu Helsingissä, 1 päivänä joulukuuta 1928.

Sisäasiainministerin esittelystä määrätään täten, että Karjaan kunnasta on, 1 päivästä tammikuuta 1930 lukien, erotettava eri kuntana olevaksi Karjaa (ruotsiksi Karis) nimiseksi kauppalaksi seuraava alue:

Kilan ja Läppin kylät kokonaisuudessaan,

Domargårdin kylästä kaikki muut tilat, paitsi Snappertunan kunnan Antbyn kylässä sijaitseva Hopen RN:o 1³,

Svedjan kylästä kaikki muut tilat, paitsi Snappertunan kunnan Åsebyn kylässä sijaitseva Svedjeäng RN:o 1²,

Finnbackan kylästä tilat Berghammar RN:o 3¹, Kumla RN:o 3², Åkerlund RN:o 3³, Nybacka RN:o 3⁴, Björklid RN:o 3⁵, Ängsdal RN:o 3⁶, Enkulla RN:o 3⁷ ja Björkbacka RN:o 3⁸,

Degerbyn, Bölen ja Dönsbyn kylät kokonaisuudessaan,

Kroggårdin kylästä rautatiealueet RN:ot (3,1)¹, (3,1)² ja 1¹⁵, Malmkulla RN:o 1⁷, Hammarby RN:o 1¹², Alkulla RN:o 1¹³, Trekanten RN:o 1¹⁴, Sandkulla RN:o 1¹⁶, Sandåsa RN:o 1¹⁸, Furulund RN:o 1¹⁹, Alsätra RN:o 1²¹, Källdal RN:o 1²³ sekä Hagnäs RN:o 1²⁴, paitsi Gålibergin lohkoa Gålisjö nimisen järven itäpuolella pyykkien N:o 8, 9, 10, 11, 12, 14, 15 ja 16 välillä, ja Kroggård RN:o 1²², paitsi metsälohkoa sanotun järven rannalla pyykkien N:o 5, 6, 7, 8, 9, 10, 11 ja 12 välillä,

Prästgårdin yksinäistalosta N:o 1 Hautausmaa RN:o 1³ sekä talon rintamaapalstasta ynnä rautateitä varten pakkolunastetuista alueista RN:o 1¹ ja RN:o 1² kuin myöskin Kroggårdin kylästä rautateitä varten pakkolunastetun alueen RN:o 1¹ ne osat, jotka jäävät länsipuolelle sitä rajaa, mikä Dönsbyn ja Bölen kyläin lohkokuntaa vastaan Kirkkojärvessä olevasta vesirajasta on vanhasta suntiontorpasta Karjaan kirkon eteläpuolella järvelle johtavan tilustien pohjoista laitaa pitkin vedetty kirkkotielle, seuraten sen läntistä rajaa Haga nimisen tilan kaakkoiseen rajapyykkiin N:o 2, edelleen yli maantien rajapyykkiin N:o 3 Björkkulla nimisen tilan ja Prästgårdin välisellä rajalla, seuraten tätä rajaa Björkkullan tilan kaakkoiseen rajapyykkiin N:o 6, tästä edelleen suorassa linjassa harjun yli rajapisteeseen N:o 121 rautatiealueen eteläisellä rajalla Torpäng nimistä tilaa vastaan, seuraten tätä rajaa pyykkiin N:o 43 saakka, joka muodostaa ratavartijan asunnon kaakkoisen rajapisteen, edelleen tästä rajapyykistä Kroggårdin kylän rajalla olevaan pyykkiin N:o 17, joka muodostaa sanotussa kylässä olevien Malmkulla ja Gålisjö nimisten tilojen välisen rajapisteen, seuraten edelleen näiden tilojen välistä rajaa pyykkiin N:o 18 Gålisjön järven rannalla, jatkuen tästä rajapisteestä pitkin saman järven rantaa Hagnäs ja Kroggård nimisten säteritalojen väliseen pisteeseen N:o 7 ja edelleen pitkin sanottua rajaa rajapisteen N:o 6 kautta rajapisteeseen N:o 5 Vallarsvedjaan johtavan kylätien varrella.

Tämä kauppala luetaan hallinnollisessa suhteessa Karjaan nimismiespiiriin, ja on se lainkäyttöön nähden asianomaisen kihlakunnanoikeuden alainen. Kauppalan hallitukseen ja hallintoon nähden on noudatettava, mitä valtioneuvosto siitä määrää.

Helsingissä, 1 päivänä joulukuuta 1928.

Tasavallan Presidentti LAURI KR. RELANDER.

Sisäasiainministeri M. Aura.

Valtioneuvoston päätös Karjaan kauppalan ja Karjaan maalaiskunnan luokituksesta kielellisessä suhteessa.

Suomen asetuskokoelma 329/1928.

Annettu Helsingissä, 20 päivänä joulukuuta 1928.

Sittenkun kuluvan joulukuun 1 päivänä on annettu asetus Karjaan kauppalan perustamisesta, on valtioneuvosto sisäasiainministeriön esittelyssä, nojautuen 1 päivänä kesäkuuta 1922 annetun kielilain 2 §:n 4 momenttiin, määrännyt, että sanottu kauppala, joka on oleva eri kuntana, ja kauppalan perustamisen kautta supistunut Karjaan maalaiskunta ovat vuosina 1930 - 1932 luettavat, kauppala niihin kaksikielisiin virka- ja itsehallintoalueisiin, joissa ruotsi on enemmistön kielenä ja suomenkielistä väestöä on vähempi kuin kolmasosa kunnan koko väestöstä, ja maalaiskunta ruotsinkielisiin virka- ja itsehallintoalueisiin.

Helsingissä, 20 päivänä joulukuuta 1928.

Sisäasiainministeri M. Aura.

V. t. vanhempi hallitussihteeri Eero Koskimies.