Kanttor Weckmannin Hopia Häistä
| Kanttor Weckmannin Hopia Häistä Kirjoittanut Pentti Lyytinen |
- Olen ollut paljon häissä,
- Kyllä paljon Kymmenissä,
- Wieläpä Hopia häissä,
- Iloisimman illan löysin.
- Siinä hohteli hopiat,
- Siinä Kullatkin Kulisi,
- Siinä loisti luonnon lahjat,
- Armon Antimet avarat.
- Kyllä ois Kynällen työtä,
- Panemista aivan paljon,
- Kuin ois aimuissa ajuva,
- ymmärryksessä ytintä.
- Kuin hee yhessä elivät,
- niinkuin paras parikunta,
- Wuotta viisi Kolmattakin,
- Kukoistanut Kunnijalla.
- Siitäpä Siitten tulikin
- Miehen Rintahaan Ridari
- Keisari Kutoi Kuvansa,
- Pappi Rintahaan ripusti.
- Jotei Suomessa Sanota,
- Wielä vertaista olevan,
- Hänellä on laulun lahjat,
- Weckmannilla verrattomat.
- Koska on oppi otassa,
- Niimpä on nappi nutussa,
- Jonka Keisari Kehäsi,
- Pani napin paistavaisen.
- Entä Se ihana Rouva,
- Kaunis Rouva Kaikin puolin,
- Seisoi Rinnalla Ridarin,
- Wielä viinisti vihillä,
- Se on Toimellen toveri,
- Weckmannillen vehanenkin,
- Maailmassa matkallansa
- Annettu miehen avuksi.
- Oli Juuri Juhlallista,
- Kaikin puolin Katsellessa,
- Aivan armosta Jumalan,
- Suosijosta Suuren luojan.
- Lystiksensä Lyytinenni,
- Näki vielä näitä häitä,
- Oli Se iloinen ilta,
- Wielä muillen vierahillen.
- Oli häät Ja oivalliset,
- Hopiasta Hohtavaiset,
- ettei paljo parempia,
- ole nähty näillä mailla.
- Siin oli vierasten vilinä,
- Siinä herrain helinä,
- Että raikui Rauhan niemi,
- Ilon äänistä iloitsi.
- Jos oli muita musta päitä,
- Sini viittoja vilisi,
- niin oli roppi Rouviakin,
- oli paljo Pappiakin.
- Eläkää aina enemmän,
- Wielä viisi kolmattakin
- että Kuuluis Kulta häätkin
- Maailmassa mainittavan.
- Näitä toivoopi Totella,
- Tämän Kirjan Kirjoittaja,
- Siltä Herralta Hyvältä,
- Jollon walmissa varoja.
Lähde: Lyytinen, Pentti ja Anna Reetta Korhonen 1961: Pentti Lyytisen ja Anna Reetta Korhosen runoja. Toimittanut Vihtori Laurila. Peuran museosäätiö, Rautalampi.