Kalastaja (Aho)

Kalastaja. Kirjoittanut Juhani Aho

Hyvästi pirtti, sun louhikolle

Jätän nyt suojahan honkien,

Mä joudun, riennän jo rannikolle,

Joss’ oottaa purteni pienonen.

Jo tuuli kutsuu, jo aalto kiehuu,

Raosta pilvyen hohtaa kuu,

Ja rauhatoinna jo purje liehuu

Ja liian venhokin kuivettuu!

Nyt heitän purjeen mä tuulten tuulla

Ja keulaa ohjailen merta päin,

Jo taidan sieltä mä pauhun kuulla

Kisasta aaltojen vyöryväin –

Se kehto-laulun tai äänen armaan

Tavalla tuttuna kajahtaa,

Kun tuuli keskitse usvan harmaan

Luodoille purttani tuudittaa.

Kyll’ aalto louhulle lakkapäinen

Tyrskynä heittävi kuohujaan,

Ja poraa pohjasta tuuli jäinen

Ja vaara vihmovi sadettaan –

Vaan minä, vaaroja meren laajan

Lapsesta tottunut lempimään,

Lujasti luotohon isken vaajan

Ja heitän verkkoni vieremään.

Ja verkko vierii ja kaarnat vaipuu,

Ja köysi tuohinen kiertelee.

Niin pyydys aaltosen alle taipuu

Ja kalahautoja viertelee.

Vaan kun mä taaskin sen saatan pintaan,

Se mulle aarteita Ahdin tuo,

Ja niistä pirtissä lämpö-rintaan

Mun kulta painaa ja suukon suo!

Niin! – tuulten venhoa tuutiessa

Ja aallon noustessa kuohupään

Aatteeni piilevät majasessa,

Joss’ oottavi kulta yksinään.

Ja lempi puhdas kun kirkkahasti

Liekkinä hohtavi rinnassain,

Mä myrskyn pauhussa ainoasti

Muistelen armasta Ainoain!

Hän siellä suojassa kurki-hirren

Nyt ehkä silmänsä auki luo,

Ja kajahdellessa aamu virren

Hän takan puihin jo tulen tuo.

Ja sieltä sitte hän rannikolle

Käy ehkä aaltoja kuulemaan,

Huolissa huudellen Vellamolle

Kotihin tuomaan jo turvoaan.

Mä riennän Aino! jo jäädä joutaa

Jälelle luodot ja myrskysää –

”Se tyynen löytää, ken tuulen soutaa” –

Siis nouse, nouse sä lakkapää!

Ja pohja hyinen ja öinen halla

Vaarahan henkeni vaatikaa –

– Muistonkin yhdellä suudelmalla

Teist’ Aino kultani haihduttaa!

Tuoll’ akkunasta jo pirtin hohtaa

Häilyvä tähtönen merellen,

Kotiin se kutsuu ja suunnan johtaa

Ainoni oottavan ohellen.

Oi! työnnä tuuli ja aalto lykkää,

Oi saata rantahan sukkelaan –

Hartaasti sillä jo sydän sykkää

Ainoni onneni satamaan!

J. S–n [Juhani Aho].

Lähde: Ylioppilas-Albumi J. V. Snellman’in 75 vuotisen syntymäpäivän muistoksi 13 p. Toukokuuta 1881. 1881. Helsinki.