Kaksi ritaria

Kaksi ritaria Kirjoittanut Yrjö Sirola

Rosvoritari

Kesk’ajan ritari linnassaan

nyt viiniä vatsaansa vetää.

Taas tullut on seikkailumatkoiltaan,

siell’ ei ole säästetty ketään.

On vietynä kauppiaan kalleudet,

joita koottu on vierailla mailla,

ja talonpojan vaimot ja tyttäret

on raiskattu laihojen lailla.

Nyt huovit ne juopuen räyhäjää

ja rivoja juttuja kertoo,

runolaulajat ”sankaria” ylistää,

ei mailmassa oo vertaa!

Hän iskulla haarniskan halkasee,

maan mainehellansa peittää

ja neitoja nuoria naurattelee

– ja lauluista lantin heittää.

Kapitalisti

Uusaikainen ”ritari” palatsissaan

nyt hienoja pitoja pitää,

on kotona ulkomaanmatkaltaan

ja hätää ei ole mitään.

Tuo tehtaan korkoa koroillen,

työ torpparin halpaa on aivan,

eik’ enää viettely impien

ole takana vaaran ja vaivan.

Työnantajat tilall’ on huovien,

mut sama on tanssiin tahti,

käy kielet viinillä voidellen,

sama markan kuin miekan on mahti.

Ei puutu laulajat pidoistaan,

vaan helkkyen soitot soivat,

nyt ”edistyksen” maljoja maistellaan, –

ovat viinit ja – vekselit oivat.

Lähde: Käy eespäin: valikoima suomalaista työväenrunoutta. 1957. Toimituskunta Hilkka Ahmala – Toivo S. Järvinen – Vihtori Laurila – Arvo Paasivuori – Raoul Palmgren – Maija Savutie – Olavi Siippainen – Arvo Turtiainen – Heikki Välisalmi. Tammi, Helsinki.