Kaksi kyyneltä

Kaksi kyyneltä. Kirjoittanut Esa Paavo-Kallio

Vanhus harmaa syleilee

Lapsivilvakkaa,

Pyyhkii karpalaisen poskeltaan;

Mitä vanhus aattelee? –

Muistaa kipujaan,

Joit’ on kärsinynnä matkallaan.

Tyttö leikkii nauraen

Kanssa hiuksien,

Joita näkee päässä vanhuksen –

Tietäisikö lapsonen

Ett’ei leikiten

Päästä ikään hiusten harmaiden!

Sitten hymyy vanhuskin,

Kirkkaat silmänsä

Kohden korkeutta tähystää:

”Voittanut oon kumminkin!” –

Lausuu ääneensä,

Ilonkyynel sitten vierähtää.

Lähde: Paavo-Kallio, Es. 1886: Honkakannel 1: kielten viritys. Oulu.