Kadulla
Kadulla. Kirjoittanut Irene Mendelin |
- Käy katua vaivoin poika
- Niin kalvas ja kuihtunut.
- Iloton on silmien katse –
- Mist’ oisi hän iloinnut?
- Hän raukka on raajarikko,
- Jalat rampana molemmat,
- Ja vartalo, posket valjut
- Ne näljästä kertovat,
- Niin arkana auvoisilta
- Hän almua anovi –
- Ja vaatia vaikka voisi,
- Hän pyytävi nöyrästi.
- Oi, että se pyyntö kuuluis
- Ja tunkisi sydämmiin
- Ja lempeä herättäisi
- Se veljihin kärsiviin!
- Mut penseä, kylm’ on mailma,
- Niin kylmä ja itsekäs;
- Oi lapsonen – ei se huoli,
- Vaikk’ kuolisit nälkähäs.
- Laps’ raukkani, ken sa lienet,
- Kova kohtalos liian on:
- Elo pitkä on kenties sulla
- Ja – synkeä, iloton.
Lähde: Irene 1893: Koivikossa. Kustannusosakeyhtiö Otava, Helsinki.