Köyhien kuolema (1934)
Köyhien kuolema. Kirjoittanut Charles Baudelaire |
Suom. Kaarlo Sarkia. |
- Vain, Kuolema, ah, suo lohdun ja voimia antaa!
- Se on päivämme rohkeus, retkemme määränpää,
- se on toivo, jok’ askelen iltaan asti kantaa,
- jalo, huumaava lääke, mi vaivamme lievittää.
- Läpi myrskyn, mi syöksee silmille lunta ja santaa,
- sumun halki sen värjyvä kirkkaus häämöttää.
- Maja niille se on, jotka harhaa pimeää rantaa,
- siellä syödä, siell’ istua saapi ja levähtää.
- Se on Enkeli, mi käsin tenhoisin eessämme pitää
- unen aarretta, jost’ ilot aavistamattomat itää,
- ja hän köyhille pehmeän vuoteen valmistaa.
- Raha-arkku se on, jyvähinkalo ihmeellinen,
- kotimaa, jumalkunnia korkeudessa sinen,
- pyhä portti, mi Taivaitten saliin aukeaa.
Lähde: Ranskan kirjallisuuden kultainen kirja. 1934. Toimittanut Anna-Maria Tallgren. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo ja Helsinki.