Köyhien kuolema (1931)

Köyhien kuolema Kirjoittanut Charles Baudelaire

Suomentanut Kaarlo Sarkia.

Vain Kuolema, ah, suo lohdun ja voimia antaa!

Se on päivämme rohkeus, retkemme määränpää,

se on toivo, jok’ askelen iltaan asti kantaa,

jalo, huumaava lääke, mi vaivamme lievittää.

Läpi myrskyn, mi syöksee silmille lunta ja santaa,

sumun halki sen värjyvä kirkkaus häämöttää.

Maja niille se on, jotka harhaa pimeää rantaa,

siellä syödä, siell’ istua saapi ja levähtää.

Se on Enkeli, mi käsin tenhoisin eessämme pitää

unen aarretta, jost’ ilot aavistamattomat itää,

ja hän köyhille pehmeän vuoteen valmistaa.

Raha-arkku se on, jyvähinkalo ihmeellinen,

kotimaa, jumalkunnia korkeudessa sinen,

pyhä portti, mi Taivaitten saliin aukeaa.

Lähde: Sarkia, Kaarlo 1929: Kahlittu: runoja. WSOY, Porvoo.